Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
sem paa muis ti ai nes ta, jo ka muo dos taa pe rus tan esi mer kik si op pi mi sel le. 64 Schan -
kin dy naa mi sen muis tin mal lin mu kaan muis tut ta mi nen edesaut taa se kä muis tis ta
pa laut ta mis ta et tä op pi mis ta. Muis tut ta mis ta ta pah tuu ko ko ajan, tie tyt esi neet tai
ta pah tu mat muis tut ta vat jois tain muis ta esi neis tä tai ta pah tu mis ta jne. Muis tut ta -
mi ses sa ak tii vi nen in for maa ti on ha ku proses si ja/tai sa tun nai nen pro ses si yh dis ty -
vät toi siin sa. Jos muis tis ta löy tyy so ve lias ra ken ne, jo ka aut taa uu den muis ti ainek -
sen koo daa mis ta, muis tut ta mis ta pah tu ma toi mii. Asian tun ti jan muis tis sa on pal jon
asian tun te musaluet ta kos ke via muis tut ta mi se le ment te jä, jo ten hän käyt tää jo tie tä -
mään sä pro ses soides saan uut ta muis tet ta vaa ai nes ta. Taval laan ym mär räm me sii -
nä mää rin kuin jo olem me ym mär tä neet. (Schank 1982, 19–22.) 65
Se, mi ten to den nä köi ses ti ja mil lä no peudel la jo kin tie to löy de tään pit kä -
kes toi ses ta muis tis ta, riip puu ky sei sen in for maa ti on ak ti voi tu mi sen ta sos ta. Akti -
voi tu mi seen vai kut taa olen nai ses ti se, kuin ka äs ket täin in for maa tiota (tie toa, toi -
min ta ta paa, kog ni tii vis ta ra ken net ta jne.) on käy tet ty ja mi ten muis tia on har jaan -
nu tet tu. Joka ker ta kun tiet tyä muis ti ra ken net ta ak ti voi daan, se vah vis tuu. Mitä yk -
si tyis koh tai sem min muis tet ta vaa ma te ri aa lia on muo kat tu ja kä si tel ty ja mi tä
enem män mer ki tyk siä ma te ri aa liin liit tyy, si tä hel pom paa muis ta mi nen on.
(Ander son 1995, 180–190.)
Ander son te kee erot te lun pro se du raa li sen ja dek la ra tii vi sen tie tä mi sen ja
muis ta mi sen vä lil lä. Hänen kog ni tii vi sen muis ti teo rian sa ACT-mal lis sa (Adap ti ve
Cont rol of Thought) on kol me osa te ki jää: dek la ra tii vi nen eli se lit tä vä muis ti, pro -
se du raa li nen eli toi min nal li nen muis ti se kä työ muis ti. Kak si en sin mai nit tua edus -
ta vat pit kä kes tois ta muis tia. Dek la ra tii vi ses sa muis tis sa ole va ai nes on tie toi ses ti
kä si tel tä vis sä ja eks plisiit ti ses ti il mais ta vis sa. Pro se du raa li nen tie to on usein im -
plisiit tis tä ja si tä so vel le taan au to maat ti ses ti; ih mis ten on mah dol lis ta suo rit taa hy -
vin kin mo ni mut kai sia teh tä viä il man, et tä he osaa vat se lit tää, mi tä te ke vät. Toi -
min nal li nen tie to edus taa pait si mo to ri sia tai to ja myös mm. kor ke an ta son on gel -
man rat kai sua. Jaot te lu voi daan myös teh dä eks plisiit ti sen ja im plisiit ti sen muis ta -
mi sen vä lil lä. Ekspli siit ti nen muis ta mi nen ta pah tuu tie toi sel la ta sol la, mut ta im -
plisiit ti nen muis ta mi nen tu lee il mi toi min nas sa ku ten pol ku pyöräl lä aja mi ses sa.
(Lon ka 1993, 43; Ander son 1995, 229, 233–235; Eysenck & Kea ne 1999,
385–386.)
Peretz (2001, 213–223) on esit tä nyt heu ris ti sen mal lin sä vel mi en ha vait se -
mi ses ta. Jot ta hen ki lö voi si tun nis taa kuu le man sa sä vel män, hä nen on ver rat ta va
si tä mui hin tun te miin sa sä vel miin löy tääk seen sen, mi kä muis tut taa tä tä sä vel mää
eni ten. Tätä tar koi tus ta var ten on omat ta va erään lai nen sä vel mäsanakir ja, jos sa
säi ly te tään abst rak tien rep resen taa ti oi den muo dos sa kaik ki hen ki lön tun te mat sä -
vel mät. Kuun nel les saan sä vel mää hen ki lö pro ses soi si tä or ga ni soi vat pe rus piir -
64 Edel leen kui ten kin pu hu taan pit kä- ja ly hyt kes toi ses ta muis tis ta kun ku va taan mm. ai kasidon nai sia ero ja
eri muis ti proses si en vä lil lä.
65 Schank käyt tää kä si tet tä skrip ti (script) ku vaa maan dy naa mi sia muis ti ra ken tei ta. Käsi tän skrip tin skee man
ta pai sek si tie to ra ken teek si (ks. myös Lou hi vuori 1990, 31).
100