Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7.3 Opetusintervention luonne tässä tutkimuksessa
ras tuk se na kon ser va to rios sa ja am mat tiopis ke lu Sibe lius-Aka te mias sa aluk si alt -
to viulun ja myö hem min lau lun so lis tis ten opin to jen pa ris sa. Olin kas va nut mu sii -
kil li seen lah jak kuusajat te luun ja ”vir heet tö män” suo rit ta mi sen maa il maan. Kuten
joh dan nos sa to te sin, aloin vä hi tel len ky seen alais taa pe rin tei siä kä si tyk siä mu si -
kaa li suu des ta ja lau la mi ses ta. Samoi hin ai koi hin tu tus tuin näyt te li jän työs sä käy -
tet tä viin me ne tel miin se kä rat kai su kes kei siin ajat te lu- ja toi min ta ta poi hin, jot ka
vai kut ti vat jo tut ki muk sen suun nit te lu- ja aloi tus vai hees sa vah vas ti nä ke myk sii ni.
Luon neh din nii tä seu raa vak si ly hy es ti.
Näyttelijäntyön harjoitukset
Osal lis tuin usei na ke si nä eri lai sil le teat te ri kurs seil le, jot ka ava si vat uu sia nä kö alo -
ja. Näyt te li jän työ har joi tuk set ero si vat si säis tä mäs tä ni klas si sen mu sii kin kou lu -
tuk ses ta eri tyi ses ti sii nä, mi ten vir hei siin suh tau du taan. Har joi tuk sis sa tär kein tä
oli us kal taa heit täy tyä ti lan tei siin oma na it se nään ja ol la pel kää mät tä vir hei tä,
”mo kia”. Ilman et tä klas si sen mu sii kin soit ta mi sen ja lau la mi sen kou lu tuk ses sa
ope tet tai siin pel kää mään vir hei tä, niin hel pos ti käy. Vir heet as sosioi tu vat her käs ti
pel koon kol le go jen tai ylei sön ylen kat sees ta, murs kaa vas ta jul ki ses ta ar vos te lus ta,
tut kin non hyl kää mi ses tä jne. Oli haas ta vaa ja va paut ta vaa saa da ko keil la omia ra -
jo jaan eri lai sis sa il maisuteh tä vis sä ja ope tel la ole maan pel kää mät tä vir hei tä. (Ks.
Johns to ne, 1996.)
Ratkaisukeskeisyys
Rat kaisukes kei seen ajat te luun ja sii hen lä hei ses ti liit ty vään NLP-val men nus suun -
tauk seen (Neu ro-Lin guis tic Prog ram ming) tu tus tu mi nen 98 aut toi hah mot ta maan
myön teis ten muu tos ten mah dol li suuk sia se kä an toi käy tän nöl li siä työ ka lu ja ope -
tus ti lan tei sin. Minua vie hät ti eri tyi ses ti näi den lä hes ty mis ta po jen epä dog maat ti -
suus. NLP:ssä pu hu taan pal jon ole tuk sis ta, ei to tuu des ta (O’Connor & McDer mott
1996, xiv), jo ten toi mi joil la on mah dol li suus ikään kuin avoi meen, luo vaan pe li -
kent tään. Käy tän jat kos sa kum mas ta kin yh teis ni mi ket tä rat kai su kes kei syys, kos -
ka ope tusin ter ven ti on kan nal ta ne täy den tä vät toi si aan.
Kum man kin suun tauk sen voi kat soa näh däk se ni saa neen vi rik kei tä hu -
manis ti ses ta psy ko lo gias ta, mm. Georg Kel lyn ja Carl Roger sin aja tuk sis ta.
Rogers (1980) pai not ti asia kas kes kei ses sä lä hes ty mis ta vas saan, et tä te ra peutin on
ol ta va avoi mes ti oma it sen sä ja us kot ta va asiak kaan ole van ky kene vä ke hi tyk seen.
Tera peutin on luo ta va il ma pii ri, jos sa asia kas voi ol la avoin omil le ko ke muk sil -
leen ja opit ta va, mi ten asia kas ajat te lee, ym mär tää ja tun tee. Kel lyn (1963, 43) mu -
kaan ih mi sen ei tar vit se ko kea it se ään lop puelä mään sä olo suh tei den uh rik si, vaan
98 Suo ri tin Suo men NLP-yh dis tyk sen val vo man Prac ti tioner–Mas ter-kou lu tuk sen 1995–1996 ja sen jäl keen
mui ta rat kai su kes kei seen ajat te luun liit ty viä kurs se ja. Olen tu tus tu nut ai hee seen myös kir jal li suu den avul -
la.
147