Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11.3 Laulutaitoon liittyneitä attribuutioita ja niiden muutoksia
Nikon kä si tyk set mu si kaa li suu des ta ja lau lu taidos ta ei vät muut tu neet juu ri
lain kaan. Hän oli esi mer kik si jok seen kin sa maa miel tä se kä al ku- et tä lop pu ti lan -
tees sa väit teen ”Lau lu tai to on lah ja, jon ka on saa nut tai sit ten ei” kans sa. Myös ar -
vi oi des saan lau lu tai ton sa osa te ki jöi tä (lu ku 11.3.1) Niko ha vait si vain pien tä edis -
ty mis tä. Hän al koi ni mit tää it se ään pro jek tin ai ka na ”ge nuin non-sin ge rik si”.
Yleen sä hän käyt ti si tä hu mo ris tise na se li tyk se nä, kun jo kin ei lau la mi ses sa su ju -
nut: … se joh tuu sii tä kun mä ker ran oon ge nui ne…
Tam mi kuus sa 2000 huo mautin Nikol le, et tä vii me tun nil la sait erään lai sen
ahaa-elä myk sen. Kuu lit pia nos ta eh kä eri ta voin kuin aiem min sä vel kor keuk sia.
Pys tyit myös lau la maan hy vin. Miten ku vai li sit ta pah tu maa?
Niko vas ta si:
Joten kin vain lak ka sin us ko mas ta, et tä en osaa poi mia ää nen kor -
keuk sia ja so vit taa omaa ään tä ni an net tuun kor keuteen. Ja sit ten oli
– vä hän – hel pom pi lau laa… Tapauk sen jäl keen olen lau la nut vä hän
va pau tuneem min myös sil loin, kun olen huo man nut, et tä hom ma ei
me ne ai van koh dal leen. Enää ei pal jon hait taa, jos jo ku vä hän häi -
riin tyy. Saan han it se kin ol la kär si väl li nen mo nen muun lais ten tois ten
heik kouk si en suh teen.
Puo li vuot ta myö hem min hän sa noi yli pään sä us ko van sa nyt, et tä ih mi sen on mah -
dol lis ta al kaa op pia asi oi ta, joi hin hän ei en nen ole juu ri pa neu tu nut. Vaik ka hän
ker toi kin la kan neen sa us ko mas ta, et tä en osaa poi mia ää nen kor keuk sia ja oli al -
ka nut us koa op pi mi sen ole van mah dol lis ta, luot ta mus omaan lau la mi seen jäi pro -
jek tin ai ka na hor ju vak si. Kui ten kin hän sel keäs ti edis tyi se kä opet ta jan et tä ul ko -
puo lis ten kirk ko kuoro lais ten ar vi oin nin pe rus teel la lau la mi ses saan. Pidän kin hä -
nen koh dal laan us ko mus tason on gel mia lau lu taidon ke hit ty mi sen kes kei si nä es -
tei nä. Hänen ai koi naan ko ke man sa lau la mi sen ko lauk set tun tui vat työn ty vän pro -
jek tin ai ka na tois tu vas ti esiin huo li mat ta mo nis ta uu sis ta myön tei sis tä lau la mis ko -
ke muk sis ta. Pro ses si tun tui eri tyi ses ti hä nel tä jää neen hie man kes ken.
Pro jek tin ai ka na ei eri tyi sem min kes kus tel tu esi mer kik si kä sit tees tä mu si -
kaa li suus. Har joi tin kui ten kin hie man tie tois ta asen ne muok kaus ta. Jois sain ti lan -
teis sa toin esiin nä ke myk se ni mu si kaa li suus tes tien heik kouk sis ta ja prob le ma -
tisoin kä si tet tä esi mer kik si ker to mal la ky vyt tö myy des tä ni hah mot taa in tia lai sen
klas si sen lau lun as teik ko ja (ks. ala vii te 22). Ker roin myös omis ta lau lu ää nen käyt -
tö vaikeuk sis ta ni ja nii hin liit ty neis tä hä pe än ja riit tä mät tö myy den tun teis ta.
Tavoit tee na oli va laa us koa sii hen, et tä edis tys tä ta pah tuu ko ko ajan, ei kä pi dä lan -
nis tua, jos muu tok set tun tu vat vä lil lä tus kas tut ta van hi tail ta. Ole tan tä män tyyp pi -
sen asen ne muok kauk sen ol leen yh teydes sä muu tok siin mm. att ri buu ti ois sa ja mi -
nä pys ty vyy den tun tees sa. Kos ka kä si tyk set omas ta pys ty vyy des tä vai kut ta vat
mm. sii hen, kuin ka pal jon yri tyk seen pa nos te taan ja kuin ka kau an jak se taan yrit -
tää epä on nis tut ta es sa (Ban du ra 1997, 3), al koi syn tyä po si tii vi nen kier re: se kä ha -
vain not omi en tai to jen li sään ty mi ses tä et tä kä si tys ten muut tu mi nen lau lu taidos ta
ja mu si kaa li suu des ta re la ti vis ti sem mik si edis ti vät mo ti vaa ti on ylläpitämistä ja
oppimistuloksia.
221