Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7.3 Opetusintervention luonne tässä tutkimuksessa
maan), iden ti teet ti (ku ka; olen ko mi nä sel lai nen hen ki lö, jo ka voi op pia lau la -
maan) ja spi ri tu aa li nen ta so, ko ke mus osal li suu des ta laa jem paan ko ko naisuu teen.
(O’Connor & McDer mott 1996, 3–5.)
7.3.2 Reflektiivinen vuorovaikutus tutkimuksen aikana
Ajat te lu ni ja ope tusin ter ven ti on luon ne muut tui, jä sen tyi ja tar ken tui pro jek tin ai -
ka na kir jal li suu den lu ke mi sen ja ope tuk sen ref lek tii vi sen vuo ro vai ku tuk sen vuok -
si. Ajat te lu ni jä sen tyi luon nol li ses ti myös ma te ri aa lin ana lysoin ti vai hees sa Lau le -
taan–pro jek tin jo pää tyt tyä. Tut ki mus ete ni suun nit te lun, toi min nan, ha vain noin -
nin ja ref lek ti on syk lei nä. (Ks. Carr & Kem mis 2002, 162.) Ensim mäi ses tä ope tus -
syk sys tä läh tien al koi Heik ki sen ja Jyr kä män ku vaa mal la ta val la keh key tyä uu sia
ja en na koi mat to mia on gel mia ja tut ki mus teh tä viä, ”uut ta luo via yl lä tyk siä” (1999,
38). Nämä on gel mat muo dos ta vat yh des sä esi ym mär ryk sen kans sa tut ki muk sen
teo reet ti sen vii te ke hyk sen, jon ka kä vin lä pi lu vuis sa 3–6. Koko an tä hän ne kes kei -
set sei kat, jot ka nou si vat esiin vas ta pro jek tin ku lues sa ja sen jäl keen ai neis toa ana -
lysoides sa ni. Ilmoi tan su luis sa sen lu vun, jos sa teo reet ti ses sa vii te ke hyk ses sä tar -
kas te len ky sei siä seik ko ja.
Havain noides sa ni opis ke li joi ta ja kes kus tel les sa ni hei dän kans saan aloin
poh tia, mi ten voi si se lit tää kor keam pi en sä vel ten lau la mison gel mia. Voi si vat ko ne
ja ka pea ää niala liit tyä esi mer kik si re kis te rin vaih dok sen vai keuk siin (lu ku 6)?
Aloin myös ih me tel lä omaan lau lu ää neen liit ty viä sä vel kor keuk si en kuu le mison -
gel mia ja mu sii kil li sen ma te ri aa lin pro ses soi mi seen liit ty viä ky sy myk siä. Tämä
joh ti miet ti mään rep resen taa tiota, me lo di an muis ta mi seen liit ty viä ky sy myk siä ja
kä sit tei tä ku ten ka te go ri nen ha vait se mi nen ja tark kaa vai suu den suun taa mi nen.
Tutus tu mi nen Gra ham Wel chin kä si tyk siin lau lu taidos ta ke hi tyk sel lise nä jat ku -
mo na ja hä nen skee ma teo rian sa tar jo si vat pei laus pin nan tut ki musha vain noil le ni
(luku 5).
Osal lis tu ji en us ko muk set lau lu taidos ta ja lau la mi ses ta yleen sä näyt ti vät
muo dos ta van her käs ti it seän sä to teut ta van en nus tuk sen. Näi den asi oi den kä sit teel -
lis tä mi sek si aloin poh tia it se luot ta muk seen, att ri buu tiota poi hin ja mi nä pys ty vyy -
teen liit ty viä ulot tu vuuk sia, jot ka puo les taan ovat yh teydes sä il ma pii riin ja pa laut -
tee seen op pi mis ti lan teis sa (luku 4).
Kult tuu ri psy ko lo gi seen ajat te luun pe reh ty mi nen mah dol lis ti yri tyk se ni tar -
kas tel la lau la mis ta sys tee mi ses ti osa na laa jem pia kult tuu ri sia mer ki tys verk ko ja.
Kult tuu ri psy ko lo gi sen nä ke myk sen mu kaan yk si löi den us ko muk set tai dois taan ja
mah dol li suuk sis taan ovat yh teydes sä kult tuu rin kä si tyk siin op pi mi ses ta. Esiym -
mär ryk se ni pop pe ri lai ses ta kult tuu ri maa il mas ta al koi jä sen tyä es teet tis tä ja prak si -
aa lis ta mu siik ki kä si tys tä kos ke vak si poh din nak si. Myös Ber ge rin ja Luck man nin
ana lyy si ins ti tuu ti ois ta, Hol lan din ym. kä si te ”mah dol li set maa il mat” (lu ku 3 ja 4)
tar jo si vat tär ke än ke hi kon ajat te lul le. Vygots kyn ”lä hi ke hi tyk sen vyö hyk keen”
kä si te (lu ku 7.3.3) aut toi puo les taan sel kiytt tä mään te ke mä ni pe da do gi sen in ter -
ven ti on luonnetta.
Opet ta ja na ja tut ki ja na jou tui te ke mään ko ko ajan va lin to ja ja pää tök siä se -
kä no pe an in tui tii vi ses ti et tä poh din nan avul la. Nii den kaik ki en pe rus tei den ta voit -
149