Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen perusta
vai ku tel maa: Tum ma ää ni vai kut taa ma ta lam mal ta ja jo pa ala vi rei sem mäl tä kuin
he leä ää ni. (Sund berg 1986, 105–109; Lauk ka nen & Lei no 1999, 75–78, 83–85;
Lauk ka nen 30.12.2000.) Har jaan tu mat to mil la lau la jil la kur kun pää pyr kii ta val li -
ses ti nou se maan hie man, kun sä vel ta so nou see. Har jaan tu neet lau la jat ai na kin
klas si sen tai de mu sii kin alu eel la sen si jaan pyr ki vät las ke maan kur kun pää tä, mi kä
voi mis taa re sonans sia ja edesaut taa ar ti ku laa tio elin ten va paa ta toi min taa. Lau lu -
pe da go gii kas sa käy te tyt mie li ku vat hau kot te lus ta tai hy väs tä tuok sus ta aut ta vat
to den nä köi ses ti kur kun pään las ke mis ta ja väl jyy den tun net ta nie lus sa. (Sund berg
1986, 108, 141.)
6.1.2 Äänen laatu
Äänen laa tu on ta val laan saa tu ha vain to vai ku tel ma, jo ka pe rus tuu fy sio lo gi siin ta -
pah tu miin ää nen tuotos sa. Se, mi tä kul loin kin pi de tään hy vä nä ää nen laa tu na, riip -
puu pait si ti lan tees ta myös kult tuu ris sa val lit se vis ta kä si tyk sis tä. Äänen laa tu voi
vaih del la esi mer kik si tun ne ti lo jen myö tä (ks. lu ku 6.4) tai si tä voi daan pi tää tun -
nusomaise na hen ki lön per soonal li suu del le. Fysio lo gi sel ta kan nal ta olen naise na
voi daan pi tää sel lais ta ter vet tä ja ta loudel lis ta ta paa käyt tää ään tä, et tä se ei vä sy.
Äänen osa te ki jät ku ten sä vel kor keus, voi mak kuus, re kis te ri, kirk kaus jne. ovat
kes ki näi ses sä riip pu vuus suh teis sa toi siin sa ja vai kut ta vat ää nen laa tuun. Havain -
to vai ku tel man kan nal ta tär ke ää on esi mer kik si ää nen riit tä vä voi mak kuus. Hil jai -
sel ta kuu los ta va ää ni voi ol la seu raus ta riit tä mät tö mäs tä sub glot taa li ses ta pai nees -
ta, vä häi ses tä glot tis re sis tans sis ta ja hei kos ti to teu tu vis ta for man teis ta. Äänen käy -
tön har joit te lun ta voit tee na pi de tään ta val li ses ti ää nieli mis tön op ti maa lis ta toi min -
taa si ten, et tä mah dol li sim man pie nin li has pon nis te luin voi daan tuot taa mak si -
maa li nen akus ti nen tu los. (Lauk ka nen 1995, 11–19 tut ki musyh teen ve to.) Myös
lau la mi sen ta voit tee na pi de tään mah dol li sim man va paal ta kuu los ta vaa ään tä, jo ka
on tuo tet tu vä him mäl lä mah dol li sel la pon nis te lul la (Brown 1996, 9–15).
Tai de lau lus sa hy vä ää nen laa tu tar koit taa riit tä vää voi mak kuut ta, kiin teyt tä,
soin nik kuut ta, re kis te ri ra jo jen häi vyt tä mis tä jne. Tämän tut ki muk sen ope tus pro -
jek tis sa kes keise nä ta voit tee na oli ni men omaan osal lis tu ji en nuo til leen lau la mi sen
tai don ke hit ty mi nen. Tai de lau lun ää nen laa dun vaa ti muk set oli vat tois si jai sia.
Kui ten kin lau lu har joit te lun an sios ta voi olet taa myön tei siä muu tok sia ta pah tu vak -
si myös ää nen laa dun suh teen tär keis sä sei kois sa ku ten ää nen voi mak kuu des sa ja
op ti maa li ses sa tuottotavassa.
6.2 Sävelkorkeuden säätely
Tah donalai nen ää ni al kaa ai vo kuorel la. Aie ää nen tuot ta mi ses ta ai he ut taa mo to ri -
sel la ai vo kuorel la toi min ta käs kyn ai vo run gon ja sel käyti men mo to ri siin tu mak -
kei siin. Nämä alu eet lä het tä vät eteen päin mo ni mut kai sia vies te jä kur kun pään, rin -
ta ke hän ja vat sa peit teen li has ten se kä ää ni väylän ar ti ku laa tio elin ten koor dinoi mi -
sek si. Lisäk si tar vi taan mo to ri sen ak ti vi tee tin hie nosää töä mo to ri sel la ai vo kuorel -
la, pik ku ai vois sa ja ba saa li gan gli ois sa se kä au tono mi ses sa her mos tos sa. Näi den
116