Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3.2 Instituutiot merkitysten kantajina
vi ses ta osaa mis tasos ta (ks. lu ku 4.2). Monet muut sei kat, jot ka ei vät lii ty mu siik -
kiin – ku ten älyk kyys, mo ti vaa tio, mo to ri nen ky vyk kyys ja per soonal li suus – ovat
yh teydes sä mu siik kiopin nois sa me nes ty mi seen (Kar ma 2003, 65). Näi tä seik ko ja
ei kui ten kaan mu si kaa li suus tes teis sä ta val li ses ti py ri tä ei kä pys ty tä ar vi oi maan.
Sink ko nen (1997, 42) ky syy ja vas taa osu vas ti: ”Onko var maa et tä [mu siik kiopis -
ton] pää sy koe to del la erot taa jy vät akanois ta? (Kaik ki tie tä vät vas tauk sen: ei ole.)
Näyt tää ikä väs ti sil tä, et tä mu siik kiopis ton pää sy koe on port ti, jos ta va li tut käy vät
si säl le ak tii vi seen mu sii kin te ke mi sen maa il maan ja ul ko puo lel le jää neet ovat tuo -
mit tu ja passiivisen kuluttajan osaan.”
Kuten Sink ko nen to te si, on gel mal lis ta on tes tauk sen lei maa va ja disk ri -
minoiva luon ne: jos hen ki lö ei lä päi se mu si kaa li suus tes tin ni mel lä kul ke via pää sy -
koeriit te jä, hän voi saa da lei man ja/tai al kaa ko kea ole van sa epä musikaa li nen ja
saat taa jää dä mo ni en mu siik ki kas va tus käy tän tei den ul ko puo lel le. 28 Vaik ka tut ki -
muk sen pii ris sä pai no te taan mu si kaa li suus-kä sit teen so pi muk sen va rai suut ta (Kar -
ma 2003, 9–16), käy tän nön mu si kaa li suu den tes taus ti lan ne voi ol la toi nen: pu hu -
taan ja toi mi taan ikään kuin mu si kaa li suus tai epä musikaa li suus oli si vat ob jek tii -
vi sia to si asi oi ta. 29 Aina kin es teet ti sen pe rin teen pii ris sä mu sii kin am mat ti lai set
ovat useim mi ten it se lä pi käy neet mu si kaa li suus tes te jä. Alal le va li koi tu neet puo -
les taan tes taa vat seu raa via su ku pol via, kos ka niin hei dät it se kin va li koi tiin. Leh to -
sen (2001, 312) mie les tä ins ti tu tio naa li nen mu siik ki kas va tus muo dos taa kin ää rim -
mäi sen hie no ja koi sen sys tee min, jo ka tois tu vas ti ja ar mot ta pun nit see ken täl le
pyr ki vän mu sii kil li sen kom pe tens sin pe ri aat tees sa sa mal la ta val la mu siik kiopis -
ton pää sy ko kees ta aina ensikonserttiin.
Vaik ka tes tat tu hen ki lö ta ju ai si, et tä esi mer kik si jän nit tä mi nen hei ken si
suo ri tus ta, tai hä nel le ker rot tai siin, et tä tes tisuori tus se lit tää hei kos ti mu sii kinopis -
ke lu menes tys tä (ks. Leh man 1997a, Leh mann & Erics son 1997, 43 mu kaan; Tuo -
vi la 2003, 226; Kar ma 2003, 65), on saa tu lei ma her käs ti py sy väis luon tei nen. Ker -
ran saa dun mää reen kaut ta ih mi nen al kaa hel pos ti näh dä it sen sä mää reen kal taise -
na ja suun taa tark kaa vai suut taan vain sel lai siin seik koi hin, jot ka tu ke vat mää ret tä.
Kysees sä on ns. vah vis tusil luusio (Saa ri luoma 1990, 109–110). Sosi aa li sen jär jes -
tel män an ta mas ta lei mas ta voi tul la li säk si osa iden ti teet tiä (Hol land ym. 2001), ja
lei mal la voi ol la ko ko nais val tai nen vai ku tus elä mäs sä eteen tu le vi en va lin to jen te -
ke mi seen. Vaa ra na on, et tä esi mer kik si mu siik kiopis ton pää sy ko kees sa hy lät ty
28 Mai ja lan (2003, 83) tut ki muk ses sa kä vi il mi, et tä kak si suo ma lais ta huip pu muusik koa hy lät tiin lap suu des -
sa mu siik kiopis ton pää sy koetes tis sä ”epä musikaa li suu den” ja yk si jän nit tä mi sen ta kia. Tes taus käy tän nöt
voi vat siis ol la var sin disk ri minoivia myös nii den koh dal la, jot ka myö hem min osoit tau tu vat tai de mu sii kin
huip puosaa jik si.
29 On il meis tä, et tä mu siik kiopis tot mää rit te le vät mu si kaa li suu den omi en mu sii kil lis ten läh tö koh tien sa mu -
kai ses ti (Lai ne & Soi ni 2002, 45). Musi kaa li suus tes tien vält tä mät tö myyt tä pe rus tel laan pait si ”hy vän op pi -
lasainek sen” löy tä mi sen ta kia, myös sil lä et tä jo ten kin kar sin taa on suo ri tet ta va, kos ka ha ki joi ta on enem -
män kuin pys ty tään ot ta maan si sään. Pää sy koejär jes tel män us kot ta vuus jou tui si epäi le mät tä koe tuk sel le,
jos ha ki jal le sel vi tet täi siin, et tä hä net kar si taan it se asi as sa vail la ob jek tii vi sia pe rus tei ta. Jot ta ke nen kään
ha ki jan oras ta vaa mu siik kisuh det ta ei vaa ran net tai si asiat to mil la lei moil la, oli si mie les tä ni luo vut ta va pu -
hu mas ta mu si kaa li suus tes tis tä ja myön net tä vä, et tä mil lään käy tet tä vis sä ole val la me ne tel mäl lä ei pys ty tä
mit taa maan luo tet ta vas ti sel lais ta mo niulot teis ta il miötä kuin mu si kaa li suus.
53