Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

1 Johdanto
des sa. Lau la mi nen kos kee ko ko ke hoa, ja sii hen liit ty vät pait si kur kun pää myös
muu ää nieli mis tö, hen gi tys ja var ta lon asen to. Lau luope tuk ses sa yk si kes kei sin,
vaik ka kin sub jek tii vi nen tie don ke ruu menetel mä (ks. Son ni nen 1996–97, 20;
Brown 1996, ix–x), on ais ti ha vain to tasol la, pää asias sa kuu lo ha vain noin nin avul -
la, tut kia ja teh dä joh to pää tök siä lau la mi sen fy sio lo gi ses ta toi min nas ta. Siten lau -
luopet ta ja te kee lau la mi sen fy sio lo gi siin pro ses sei hin liit ty viä ha vain to ja ja kor -
jauseh do tuk sia ais tin va rai ses ti ja ko ke muk sen sa pe rus teel la. Tilan net ta voi pi tää
ana lo gise na yleis lää kä rin vas taan otol la suo rit ta mil le tut ki muk sil le: Kes kus te le -
mal la ja ha vain noi mal la lää kä ri te kee ole tuk sia taus tal la vai kut ta vis ta bio lo gi sis ta,
psy ko lo gi sis ta ja so si aa li sis ta te ki jöis tä. Joh to pää tök siä teh däk seen lää kä rin on
tun net ta va ih mi sen ana to mia ja fy sio lo gia. Vas taa vaan ta paan teen täs sä tut ki muk -
ses sa ha vain to ja osal lis tu ji en lau la mi ses ta ja poh din si tä ana to mis fysio lo gis ta
taustaa vasten. Omien opettajatutkijana esittämieni ”löydösten” voi ajatella ta val -
laan kuu lu van hermeneuttiseen tulkinnan perinteeseen. Samoin kuin yritän ym -
mär tää, mi tä kirjoittaja tekstissään sanoo tai puhuessaan tarkoittaa, pyrin ym mär -
tä mään nii tä fysiologisia tapahtumia, joiden oletan omien laulamis- ja opet ta mis -
ko ke mus ten se kä kirjallisuuden perusteella selittävän opiskelijan laulamista.
1.3 Laulutaidottomuuden käsite ja
tutkimustehtävät
Se te ki jä, jon ka län si mai sen mu siik ki kult tuu rin pii ris sä kat so taan erot te le van lau -
lu tai toi set ja lau lu taidot to mat, on nuo til leen lau la mi sen ky ky. Lau lu taidot to mi na
pi de tään ni men omaan sel lai sia hen ki löi tä, jot ka ei vät py sy nuo tis sa ja siis lau la vat
vää rin. Kos ka lau lu taidot to mia ni mi te tään ylei ses ti myös ”sä vel kor vat to mik si”,
heil tä ole te taan puut tu van ky ky ero tel la sä vel kor keuk sia. Nimi tyk set ovat vas taa -
via eng lan nik si, jos sa käy te tään esi mer kik si kä sit tei tä ”poor pitch sin ging”, ”outof-
tu ne sin gers” ja ”to ne deaf” (ks. lu ku 2). Lau lu taidot to muu del la tar koi tan siis
täs sä tut ki muk ses sa ky vyt tö myyt tä lau laa nuo til leen ja lau lu taidol la si tä, et tä osaa
lau laa nuo til leen ja mel ko puh taas ti. Lau lu puh tau den kri tee ri on tiu kem pi kuin
nuo til leen lau la mi sen kri tee ri, kos ka voi lau laa hie man epä puh taas ti ja silti nuo til -
leen.
Kos ka ky sees sä niin lau lu puh tau den kuin lau lu taidon ja -tai dot to muu den
suh teen on as te-eros ta, yk si oi koi nen mus ta val koi nen jaot te lu tai toon tai tai dot to -
muu teen ei tee oi keut ta il mi ön mo niulot tei suu del le. Pyr ki myk se ni on tut ki muk -
ses sa ha vain nol lis taa, kuin ka niin lau lu tai to kuin -tai dot to muus kin ovat ilmiöinä
monimutkaisia ja käsitteinä hyvin suhteellisia.
Tutkimustehtävät
Tut ki mus teh tä vä ja -ky sy myk set muo tou tui vat lo pul li seen muo toon sa tut ki muk sen
ku lues sa. Tämä on kin luon nol lis ta ot ta en huo mi oon tut ki muk sen ai neis to läh töi -
syy den se kä toi min ta tut ki muk seen kuu lu van ref lek ti on ken tän ja kir jal li suu den
vuo ro pu he lui neen (ks. lu ku 7). Tut ki mus kysymyk set hei jas te le vat si ten si tä ym -
24