Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9 Fysiologiseen perustaan liittyvien tekijöiden tarkastelua
tark ka, jos sä vel kor keus ei va kiin tu nut edes het kel li ses ti. Muis ta poi ke ten Nikon
lau la mis ta pa vai kut ti pu ris tei sel ta. Hänen yri tyk sen sä esi mer kik si ää nen kor keu -
den nos ta mi seen ta pah tui mi tä to den nä köi sim min vain hen gi tys painet ta li sää mäl lä
– jo ta li säys tä toi saal ta tar vi taan kin sä vel kor keu den nos ta mi sek si. Nikon ää ne -
tuot to ta pa joh ti kui ten kin voi mak kaa seen huu ta vaan ää neen (ks. Son ni nen
1989–1990, 18). Tar kas te len tä tä asi aa vie lä re kis te ri kysymys ten yh teydes sä kap -
pa lees sa 9.4.2.
Ääninäyte 1 (Roosa, 15.5.2000) 111
Toi sen ope tus jak son lo pus sa ke vääl lä 2000 Roo sa (koh ta lai nen läh tö ta so) lau loi
vah val la ja soin nik kaal la ää nel lä ”Illan rau ha hii pii” -lau lun il man säes tys- tai
muu ta tu kea, mut ta sä vel ta so nou si ko ko ajan, en sim mäi sen sä keis tön ai ka na noin
ters sin ja toi sen sä keis tön ai ka na noin sä vel as ke leen ver ran. Esi merk ki ku vaa sub -
glot taa li sen il man pai neen voi mis ta mi sen vai ku tus ta sä vel kor keuteen. Saman lau -
lun sä vel tark kuus oli pa rem pi, mut ta ää ni var sin hil jai nen ja vuo ta va ope tus jak son
alus sa. Sub glot taa li sen il man pai neen kas va mi sen sä vel kor keuk sia nos ta va vai ku -
tus tu li esiin vas ta Roo san ää nen laa dun pa rane mi sen myö tä pro jek tin ai ka na. Mah -
dol li ses ti ai kai sem pi en il maisutaidon opin to jen sa an sios ta mm. il maisu tai to pai -
not tei ses sa lu kios sa hän löy si toi sen ope tus pe riodin ai ka na it sel leen uu den ää nen -
tuot to ta van, vah van ja soin nik kaan ”oop pe ra mai sen ää nen”. Sen voi olet taa pe rus -
tu neen suu rem paan sub glot taa li seen il man pai nee seen, so pi vaan glot tis re sis tans -
siin ja pa rem min to teu tu viin for mant tei hin (ks. Sund berg 1986, 50–51 ja 1990,
107–109). Soin nil li ses ti pa rem man ää nen sä vel tark kuu den sää te le mi nen oli kui -
ten kin vai ke aa ja tark kuus jo pa heik ke ni hä nen lau la es saan täl lä soin nil li sem mal la
ää nel lä. ”Uusi” ää ni pää si kin par hai ten oi keuk siin sa imp ro vi sa to ris sa teh tä vis sä,
jois sa ei ol lut mää rät ty jä sä vel kor keuk sia.
9.3 Äänialan yhteys nuotilleen laulamiseen
Yhteis tä tut ki mus ryh män jä senil le pro jek tin al ka es sa oli sup pea ja ma ta la ää niala.
Äänialaan las ken kuu lu vak si sen alu een, jol la hen ki lö kai ken kaik ki aan pys tyi
spon taanis ti tuot ta maan jo ten kin lau lul ta kuu los ta via ää niä. Vaa ti mat to man läh tö -
tason lau la jil la se kä sit ti lä hin nä pu he alu eel la kvar tin–kvin tin ver ran (Juho, Niko,
Lau ra) tai noin ok taa vin (Iida, Vil le). Kukaan heis tä ei pys ty nyt tuot ta maan au to -
maat ti ses ti mal lin mu kais ta ää nen kor keut ta, ei kä ää niala ol lut lau la mis ta sil mäl lä
pi tä en var muu del la käy tet tä vis sä. Koh ta lai sen ja hy vän läh tö tason lau la ji en ää -
niala oli ok taa vin luok kaa, mut ta ylä ra ja tu li vas taan var sin ma ta lal la sä vel tasol la,
suun nil leen g 1 :n koh dal la, pait si Vee ral la, jo ka lau loi b 1 :een as ti. Kaik ki ko ki vat
”kor ke at” ää net vai keik si tai mah dot to mik si lau laa. Läh tö tasol taan pa ras kin osal -
111 Tulososi on ää ninäyt tei den esi tys jär jes tys on liit tees sä 18.
174