Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6.2 Sävelkorkeuden säätely
kas vo jen il meen jne. yl lä pi tä mi ses sä tai muut ta mi ses sa. Kuun nel les saan opis ke li -
jaa opet ta ja ikään kuin eläy tyy li has tasol la opis ke li jan ta paan lau laa, ja hän voi
tuot taa au to maat ti ses ti esi mer kik si kur kun pääs sä sa mo ja liik kei tä kuin opis ke li ja.
Jos opet ta ja osaa it se hyö dyn tää prop riosep tis tä ais ti aan, hän voi oh ja ta opis ke li jaa
her kis ty mään vas taa vas ti omiin tun te muk siin sa ja esi mer kik si mie li ku vi en avul la
ren tout ta maan tai ak ti voi maan lau la mi seen liittyviä lihastoimintoja.
6.2.1 Äänihuulten värähtelyn säätely
Puhu tun tai lau le tun ää nen kor keu den fy si kaa li nen vas ti ne on ää ni huul ten vä räh te -
ly taa juus eli fo naa tiof re kvens si. Kun lau laa sä vel tä a1, vä räh te le vät ää ni huu let
440 ker taa se kun nis sa eli taa juu del la 440 Hz. Ääni huul ten vä räh te ly taa juus mää -
räy tyy eri tyi ses ti ää ni huul ten pi tuut ta, jäyk kyyt tä ja mas saa sää te le vi en li has ten
toi min nan avul la. Ääni huu let muo dos tu vat useis ta ker ros tu mis ta, jot ka ovat epi -
tee li, li ma kal vo ja ää ni huu li li has eli thy ro ary tenoideus. Lima kal vo (la mi na prop -
ria) ja kaan tuu kol meen ker rok seen, pin ta ker rok seen, kes ki ker rok seen ja sy vään
ker rok seen. Ääni huu li li hak sen si sin osa on ni mel tään vo ca lis. Ääni huul ten pääl -
lim mäi set ker ros tu mat ovat vä räh te ly omi nai suuk sil taan not keim pia, ja var sin kin
pin ta ker ros eri tyi sen liik ku va na ker ros tu ma na on tär keä lau lu ää nen kan nal ta.
(Hira no 1988, 52.)
Kur kun pään si säl lä seu raa vat li hak set ovat kes kei siä ää ni huul ten toi min nan
sää te lyn kan nal ta: ren gas rus to-kil pi rus to li has (cri co ty re oi deus eli ct-li has), vo ca -
lis eli kil pi rus to-kan nu rus to li hak sen (thy ro ary tenoideus) si sin osa, ul koi nen ren -
gas rus to-kan nu rus to li has (cri co ary tenoideus la te ra lis), si sem pi kan nu rus to li has
(in te ra ry tenoideus) ja ta kai nen ren gas rus to-kan nu rus to li has (cri co ary tenoideus
pos te rior) (Hira no 1988, 57). Ääni huu li vä räh te ly pe rus tuu ää ni huul ten elas ti siin
omi nai suuk siin ja il man vir tauk sen fy si kaa li siin omi nai suuk siin, mm. Ber noul -
li-efek tiin. Ääni ra koa sul ke via ad duk tioli hak sia tar vi taan ään nön aloi tus vai hees sa
ja avaa via ab duk tioli hak sia, kun tuo te taan soin nit to mia kon sonant te ja tai lo pe te -
taan ään tö. (Sund berg 1986, 22–24.)
Väräh te ly taa juus kas vaa ja sä vel kor keus nou see, kun ää ni huu let pi tene vät
ja ohene vat, mi kä ta pah tuu pää asias sa ct-li has ta su pis ta mal la, jol loin ren gas rus to
ja kil pi rus to lä hene vät toi si aan. Samal la kil pi rus ton ja kan nu rus to jen vä li nen etäi -
syys kas vaa. Ct-li hak sen su pis tu mi nen jäy kis tää ää ni huu li en ylem piä ker ros tu mia
se kä pas sii vi ses ti vo ca lis ta. Myös ta kai sen ren gas rus to-kan nu rus to li hak sen ak ti vi -
teet ti vai kut taa ää ni huu lia pi den tä väs ti (Hira no 1988, 57; Son ni nen ym. 1999,
328.) Ääni huu li ku dos ve nyy mie hil lä ok taa via koh den noin 0,7–3,5 mm ja nai sil la
noin 1,5–2,1 mm. (Lauk ka nen & Lei no 1999, 43). Veny mi nen riip puu mm. lau lu -
kou lu tuk sen mää räs tä (Son ni nen 1989–90, 18). Voca lik sen su pis tu mi nen ly hen tää
ja pak sun taa ää ni huu lia, jäy kis tää si sin tä ker ros tu maa ja löy sen tää pääl lim mäi siä
ker ros tu mia. Riip puen sii tä vä räh te le vät kö ää ni huu let ko ko sy vyy del tään vai ai no -
as taan pääl lim mäis ten ker ros ten osal ta, ää ni huu li en vä räh te ly taa juus voi nous ta tai
las kea vo ca lik sen su pis tues sa. Mikä li vä räh te ly ta pah tuu lä hin nä ää ni huul ten pääl -
lim mäi sis sä osis sa, vo ca lik sen su pis tu mi nen löy sen tää pääl lim mäi siä osia ja las -
kee vä räh te ly taa juut ta. (Hira no 1988, 57; Son ni nen ym. 1999, 333.) Mata lam mil la
119