Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.2 Representoituminen ja skeemat
Tämän tut ki muk sen kan nal ta Elliot tin nä ke mys mu sii kin pro se du raa li ses ta
luon tees ta on mie le käs – lau la mis ta ei ole ole mas sa il man lau la mis toi min taa. Näen
aja tuk sen pro se du raa li suu des ta mu sii kin kog ni ti oi den, sen so ris ten ja mo to ris ten
ulot tu vuuk si en yh dis tä jä nä. Pro se du raa li sen tie tä mi sen muo dot ovat kult tuu ri si -
don nai sia ja mi kä li kaik ki pro se du raa li sen tie tä mi sen muo dot ovat hy vin ke hit ty -
nei tä, muu sik kous on var maan kin huip pu tasois ta. Toi saal ta ih mi nen voi näh däk -
se ni min kä ta han sa osa te ki jän, esi mer kik si imp res sionis ti sen tie tä mi sen avul la,
luo da tyy dyt tä vän ja luo van suh teen musiikkiin.
5.2 Representoituminen ja skeemat
Kog ni tii vi nen psy ko lo gia no jaa Imma nuel Kan tin en sim mäise nä esit tä mään aja -
tuk seen skee mois ta si säi si nä ra ken tei na, jot ka aut ta vat ha vait se maan maa il maa.
Kan ti lai seen tra di ti on mu kaan ei ole mah dol lis ta ol la suo raan kos ke tuk ses sa to del -
li suu teen, vaan ais tiem me ja mie lem me muo dos ta mi en suo dat ti mi en kaut ta. Em -
me voi ”kur kis taa ver hon taak se” ja ta voit taa oliota si nän sä, vaan mie li jä sen tää ul -
ko maa il man ob jek te ja omi en mal lien sa mu kai ses ti (Saa ri nen 1998, 234; Eysenck
& Kea ne 1999, 262.)
Ihmi sen aja tel laan ra ken ta van ak tii vi ses ti si säi siä mal le ja ul koi ses ta to del li -
suu des ta ts. luo van rep resen taa ti oi ta. Rep resen taa tio 58 on merk ki tai sym bo li jos -
tain it sen sä ul ko puo li ses ta. Merk ki kos kee jo tain ul koi sen maa il man oliota – ku ten
kart taa, ruo ka lis taa, maa laus ta, kir joi tet tua teks tiä jne. tai si säi sen maa il man ob -
jek tia. Sisäi set, men taa li set rep resen taa ti ot ovat luon teel taan jo ko ana lo gi sia tai
pro po si tionaa li sia. Ana lo gi set rep resen taa ti ot ovat vi su aa li sia, au di to ri sia, ol fak -
to ri sia, tak til li sia tai ki nes teet ti siä mie li ku via. Nii tä luon neh ti vat jat ku vuus ja im -
plisiit ti syys, ne ovat si dok sis sa ais ti pii rei hin ei kä nii den yh dis te le mi nen ole si dok -
sis sa tiuk koi hin sään töi hin. Pro po si tionaa li set rep resen taa ti ot puo les taan ovat kie -
len kal tai sia, epä jat ku via, eks plisiit ti siä ja nii den yh dis te le mi nen on si dok sis sa
sään töi hin. (Eysenck & Kea ne 1999, 204–207.) Ilman rep resen taa ti on kä si tet tä ei
voi si se lit tää ih mi sen toi min taa muu na kuin suo ra na rea goin ti na ym pä ris tön är syk -
kei siin ja oli si vai ke aa kä si tel lä esi mer kik si abst rak tia ajat te lua tai unek si mis ta,
yli pää tään mi tään komp lek si sem pia toi min to ja (Lon ka 1993, 41). Mut ta, ku ten
Neis ser (1982, 19) huo maut taa, psyyk ki set il mi öt ei vät ole hel pos ti luo ki tel ta vis sa
”kor keam piin” ja ”yk sin ker tai sem piin” toi min toi hin, kos ka pelk kä ha vait se mi -
nen kin riip puu ha vait si jan tai dois ta ja ko ke muk sis ta – siitä, mitä hän tietää en nes -
tään.
Kog ni tii vi sil la pro ses seil la tar koi te taan ha vait se mi seen, muis ta mi seen,
ajat te luun, tark kaa vai suu teen ja päät te lyyn liit ty viä toi min to ja. Esi mer kik si lu ke -
mi nen, kuun te le mi nen, tun nus te le mi nen ja kat se le mi nen ovat tai toa vaa ti via toi -
58 Alun pe rin ”re-pre sent”, ”teh dä pois sa ole va läs nä ole vak si” (Hau ta mä ki 1988, 183; Eysenck & Kea ne
1999, 204).
93