Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3.4 Arvioiva yhteenveto
alu eel la. Peri aat tee na on tar jo ta ke nel le ta han sa mah dol li suus ope tel la lau la mis ta
pia nis tin ja opet ta jan joh dol la. Ryh mä ti lan teet an ta vat ko ke muk sia muil le lau la -
mi ses ta ja val men ta vat esiin ty mi seen. (Ket tu nen 2003.)
Ruot sa lai nen kant to ri Jer ker Lei jon pe rus ti Göte bor giin vuon na 1992 ”Kör
för al la” -kirk ko kuoron ta vat tu aan lu ke mat to mia ih mi siä, jot ka ha lu ai si vat lau laa
kuo ros sa, mut ta ko ki vat – useim mi ten kou lus sa saa dun pa laut teen pe rus teel la – et -
tei vät osaa lau laa. Kai kil le tar koi te tun kuo ron en si ko koon tu mi seen saa pui 250 ih -
mis tä. Lei jon it se oli odot ta nut joi ta kin kym meniä saa pu vak si. (Frit zell 2001, 4.)
Suo mes sa toi mii eri seu ra kun nis sa kym men kun ta ”Kör för al la” -kuo roa. Loh ja lai -
sen kuo ron joh ta ja Sir pa Lam pi nen ker too kuin ka en si ko koon tu mi seen tu li 110
sel lais ta ih mis tä, jot ka ko ki vat, et tei vät voi pyr kiä ”ta val li seen” kuo roon. Lam pi -
sen kuo ro on mah dol lis ta nut lau la mi sen mo nel le lau la mi ses taan epä var mal le, ja
sii nä on useam man toi min ta vuo den jäl keen edel leen kym meniä ih mi siä. Hän sa -
noo, et tä on tär ke ää us koa, et tä me kaik ki osaam me ja saam me naut tia mu sii kin te -
ke mi ses tä. Kuo ro lau lul la on suu ri te ra peut ti nen mer ki tys, ja se tuo mo nel le mu -
kanaoli jal le par hain ta elä män sisäl töä. Tär ke ää on se, et tä oh jel mis to on riit tä vän
help poa ja vää rin kin saa lau laa. Kuo ron joh ta jan on toi mit ta va kär si väl li ses ti ja
luo ta va tur val li nen ilon il ma pii ri se kä osoi tet ta va, et tä vas ta-al ka ji en kans sa työs -
ken te ly on hauskaa. (Lampinen 2000.)
Lon toos sa toi mii ”En osaa lau laa” -kuo ro (”Can’t Sing Choir”), jon ka me -
ne tel mät ja tu lok set vai kut ta vat vas taa van lai sil ta kuin Lei jo nin ja Lam pi sen. Olen -
nais ta on et tä, kuo ron joh ta ja us koo op pi mi sen ole van mah dol lis ta – sen myö tä
myös lau la jat al ka vat us koa mah dol li suuk siin sa. (Ric hards & Dur rant 2003.)
Lau la mis tut ki muk sen pii ris sä Wel chin (1996) esit tä mä ke hi tyk sel li nen nä -
ke mys edus taa mie les tä ni prak si aa lis-re la ti vis tis ta lä hes ty mis ta paa (ks. lu ku 2.3).
Pidän to den nä köise nä, et tä esi mer kik si mo nis sa kan sa lais- ja työ vä enopis tois sa
toi mii opet ta jia, jot ka oh jaa vat läh tö taidoil taan hy vin kin vaa ti mat to mia lau luopis -
ke li joi taan ra ken ta vas ti ke hi tyk sel li sen nä ke myk sen hen ges sä ja mo nen lai sen mu -
sii kin parissa.
3.4 Arvioiva yhteenveto
Olen edel lä käy nyt lä pi lau la mis kult tuu ria kah den eri lai sen nä kö kul man kaut ta.
Esteet ti sen mu siik ki kas va tuk sen vii te ke hyk ses sä mu si kaa li suus näh dään dua lis ti -
ses ti jo ko–tai-ky sy myk se nä: jo ko ih mi nen on mu si kaa li nen tai ei ole. Insti tu tio -
naa li sis sa käy tän teis sä ”epä musikaa li sil le” on va rat tu lä hin nä pas sii vi nen mu sii -
kin kuun te li jan roo li. Nimi tän es teet tis-ab so luut ti ses sa ke hyk ses sä val lit se vaa kä -
si tys tä lau lu taidos ta ab so luut ti sek si us ko muk sek si. Sen mu kaan lau lu taidot to -
muus on ih mi sen py sy vä omi nai suus, jol le ei ole mi tään teh tä vis sä, ja lau lu taidot -
to muut ta saa te taan pi tää myös osoi tuk se na epä musikaa li suu des ta. Tul kit sen prak -
si aa lis-re la ti vis tis ta nä ke mys tä niin, et tä mu sii kil li nen toi min ta, myös lau la mi nen,
näh dään mah dol lise na kai kil le ja jo kai nen voi saa vut taa lau la mal la tär kei tä ja mie -
lek käi tä ko ke muk sia. Ken ties vuo si kym meniä it sen sä lau lu taidot to mik si ko ke neet
hen ki löt ovat saa neet mer kit tä viä op pi mis- ja tun ne ko ke muk sia, kun ti lai suus lau -
la mi seen ja lau lu taidon har jaan nut ta mi seen on, pää asias sa joi den kin var sinais ten
67