Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
muo dos tuk sel la tie tyin es teet ti sin kri tee rein. Har joit te lu tar koit taa ää ni har joi tus -
ten ja kap pa lei den tois ta mis ta ja täh tää ää nialan laa jen ta mi seen se kä oman ää ni -
tyy pin ja los ta mi seen. Par haat edel ly tyk set ke hit tyä lau la jik si kat so taan ole van
niil lä, joil la on luon tai ses ti ns. hy vä ää ni ma te ri aa li. 24
His to rial lis ta taus taa vas ten on ym mär ret tä vää, et tä mu sii kinope tus lai tok set
ovat no jan neet vah vas ti län si mai seen tai de mu siik kiin ja kou lu tus jär jes tel män
avul la on kiis tat ta saa tu pal jon hy viä tu lok sia. Tuo vi la (2003, 16) to te aa, et tä lah -
jak kai den las ten kans sa teh dyl lä pit kä jän nit tei sel lä työl lä on voi tu osoit taa, et tä
var hain aloi tet tu ta voit teel li nen mu siik ki kou lu tus tuot taa kan sain vä li ses ti kor -
keatasois ta he del mää. 25 Tai de mu siik ki puo lus taa eh dot to mas ti paik kaan sa osa na
laa ja-alais ta mu siik ki kas va tus ta. Myös har ras tus mie les sä on oi keu tet tua ja mah -
dol lis ta opis kel la vaik ka pa klas sis ta lau la mis ta; lu ke mat to mat ih mi set te ke vät
niin. Mut ta ai no a na nä kö kul ma na klas si nen tai de lau lu kri tee rei neen, oh jel mis toi -
neen ja ta voit tei neen on lii an yk si puo li nen ei kä pys ty vas taa maan lä hes kään kaik -
ki en lau lun ha luis ten toi vei siin. Perus kou lun ope tus suun ni tel mas sa vuo del ta 1970
mu siik ki on si joi tet tu es teet ti sen kas va tuk sen osa-aluee seen (Lai ti nen 1996, 4) ja
mu sii kin opet ta ja kou lu tuk sen pää sy koek ri tee rei den pai no tuk set ovat ai van vii me
vuo si kym meniin as ti suo si neet yk si puo li ses ti tai de mu siik kiin orien toi tu nei ta ha -
ki joi ta (Anttila & Juvonen 2002, 25).
3.2.2 Musikaalisuuden käsitteestä ja musikaalisuuden
testaamisesta
Musiik ki kas va tuk ses sa pu hu taan pal jon mu si kaa li suu des ta. Vaik ka län si mais sa
ta val li sen käy tän nön mu kaan kaik ki lap set osal lis tu vat kou lu jen mu siik ki tun tei -
hin, vain har vo jen mu siik ki taidot ke hit ty vät kou lus sa sii nä mää rin kuin mo net
muut op pi vel vol li suu teen kuu lu vat tai dot. Arkia jat te lun se li tys tä hän asian ti laan
pe rus tuu mu si kaa li suu teen: toi set ovat riit tä vän mu si kaa li sia, toi set ei vät ole. (Slo -
bo da 1996, 107.) Ihmi set näyt tä vät to si aan sel väs ti ero avan toi sis taan sii nä, mi ten
he ha vain noi vat tai te ke vät mu siik kia. Ero jen se li te tään joh tu van ih mis ten eri lai -
ses ta mu sii kil li ses ta – syn nyn näi ses tä tai han ki tus ta – ky vys tä tai ky vyis tä. Kykyä
on ni mi tet ty mu sii kil li sek si ky vyk si, lah jak kuu dek si tai tai pu muk sek si. (Kar ma
2003, 1.)
Small (1980, 213–214) te kee kiin nos ta van huo mi on. Hän sa noo: ”Kuin ka
usein olen kaan näh nyt in nos tu neen pe rus kou lun opet ta jan luo kan ole van täyn nä
24 Kät kä (2003) huo maut taa, et tä lau la mi sen kyt ke mi nen vain tiet tyi hin ”oi kei siin” län si mai siin as teik koi hin
muut taa lau la mi sen luon teen hel pos ti spon taa nin lau lun si jaan kriit ti ses ti tar kas tel ta vak si tai dok si, jos sa
vain tie tyt ää nen käyt tö ta vat ovat sal lit tu ja.
25 Tätä kir joit ta es sa ni ba ri to ni Tom mi Haka la lois ti ot si kois sa voi tet tu aan BBC:n kan sain vä li set lau lu kil pai -
lut Sin ger of the World in Car diff. Haka la oli ai koi naan erään mu siik kiopis ton kas vat ti (Kop pi nen 2003) ja
lie nee yk si hy vä esi merk ki mu siik kiop pi lai tos jär jes tel män toi mi vuu des ta huip pu am mat ti lais ten pe rus kou -
lu tuk sen an ta ja na.
48