Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11.6 Miten ajatukset laulutaidosta muuttuivat?
11.6 Miten ajatukset laulutaidosta muuttuivat?
Pro jek tia aloi tet ta es sa lau lu tai toa ku vat tiin mel ko eh dot to min sa nan kään tein: pu -
hut tiin omas ta lau lu taidot to muu des ta ja sii tä ”et tä en osaa lau laa”. Käsi tyk set
edus ti vat tyy pil lis tä ab so luut tis ta lau lu tai to kä si tys tä – sen maa il mas sa han osal lis -
tu jat oli luo ki tel tu lau lu taidot to mik si. Pro jek tin myö tä osal lis tu jat lau loi vat luul ta -
vas ti enem män kuin ai kai sem min elä mäs sään. Jokai nen huo ma si, et tä muil la kin
oli ol lut ikä viä lau la mis ko ke muk sia. Ennen kaik kea he al koi vat ha vai ta edis ty mis -
tä se kä omis sa et tä mui den tai dois sa. Pro ses sin myö tä suh tau tu mi nen omaan lau la -
mi seen ja lau lu tai toon siis al koi muut tua. Luku vuo den päät ty es sä tou ko kuus sa
2000 ky syin opis ke li joil ta, mi tä he nyt ajat te li vat kuu lu vak si lau lu tai toon. Onko se
nuo til leen eli ”oi kein” lau la mis ta vai voi ko se ol la esim. asen ne ”jo kai nen saa lau -
laa omal la ää nel lään, me ni oi kein tai vää rin” -tyyp pis tä (ky se ly lo ma ke II, lii te
11)? Vas tauk set il men si vät re la ti vis ti sem paa nä ke mys tä lau lu taidos ta: lau la mi nen
näh tiin nuo til leen lau la mi sen ohel la oman ää nen ja tun tei den il maisukanava na se -
kä ke hi tet tä vis sä ole va na mah dol li suu te na.
Seit se mäs sä kym me nes tä vas tauk ses ta ko ros tet tiin nuo til leen lau la mis ta,
kui ten kin hen ges sä, et tä pie net vir heet ei vät hait taa. Lau lu tai to na pi det tiin myös
roh keut ta tai us kal lus ta lau laa, iloa lau la mi ses ta se kä hen git tä mis tä ja ää nen käyt -
töä. Myös mai nit tiin pe rin tei sen kä si tyk sen ”oi kein” lau la mi ses ta ole van ra joit tu -
nut (Roo sa).
Vee ran ja Emman vas tauk set edus ti vat erään lai sia ää ri päi tä. Toi nen pai not ti
oi kein lau la mis ta ja toi nen tun tei den mu kanaolon tär keyt tä. Vee ra: Lau la mi nen ei
mie les tä ni voi ol la pelk kä asen ne. Lau lu tai toon kuu luu myös se, et tä lau laa jo ta -
kuin kin oi kein. Toki jo kai nen lau laa omal la ää nel lään, mut ta jos hen ki lö tie tää
lau la van sa täy sin vää rin, voi hän kont rol loi da ää nen voi mak kuut ta ryh mä ti lan -
teis sa lau let ta es sa. Vee ran nä ke mys on hie man yl lät tä vä ei kä ko vin he del mäl li nen
kan nus ta van il ma pii rin kan nal ta. Äänen voi mak kuu den kont rol loin ti ryh mä ti lan -
tees sa on epä var mal le lau la jal le vai ke aa, ja sii hen liit tyy to den nä köi ses ti no lou den
tai hä pe än tun tei ta. Siten to tea mus sii tä, et tä jo kai nen lau laa omal la ää nel lään, tun -
tuu ku mou tu van kont rol loi mis ke ho tuk sen myö tä. Emma puo les taan kir joit ti: Kyl -
lä hän se tek niik ka hi oo puh taut ta, mut ta il man tun net ta, in tui tiota ja it sen sä an ta -
mis ta lau lu voi ol la kyl mää ei kä ta voi ta kuu li joi ta; eli mo lem pi pa rem pi.
Anni huo maut ti, et tä
jo kai nen saa lau laa omal la ää nel lä -asen ne ei ker ro mi tään lau lu -
taidos ta, vaan on su vait se vai suu den merk ki, jos se koh dis tuu toi siin
ih mi siin, ja it se var muu den merk ki, jos se koh dis tuu it seen sä. Type -
ryyt tä on ar vos tel la toi sia ih mi siä il keäs ti.
Alku tal ves ta 2001, kun pro jek ti oli jo lop pu nut, pyy sin osal lis tu jia ker to maan pro -
jek tin ul ko puo li ses ta lau luelä mäs tä: ”Olet ko lau la nut yh des sä mui den kans sa
esim. kir kos sa tai yh teis lau lu ti lan teis sa? Mil tä tun tui?”. Kysyin myös”Miten ku -
vaat kai ken kaik ki aan lau lu tai toa si ja lau la mis ta si nyt?” (ky se ly lo ma ke III, lii te 12)
233