Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11.3 Laulutaitoon liittyneitä attribuutioita ja niiden muutoksia
on ko vin vai keata kuul la, jos lau laa vää rin, oli var mas ti to del li nen hä nen it sen sä
kan nal ta. Opet ta ja na tul kit si sin kä si tyk sen hei jas tuk sek si hei kos ta mi nä pys ty vyy -
des tä lau la mi sen suhteen.
Kysy myk sel lä 6, Pidät kö pu he äänes tä si?, ha lu sin tar kis taa, koet tiin ko jo -
tain ylei sem pää ää nen käyt töön liit ty vää han ka luut ta. Kysy mys sai kor keim mat
pis teet se kä läh tö- et tä lop pu ti lan tees sa, ei kä muu ten kaan tul lut esiin mi tään pu he -
ää neen liit ty viä vai keuk sia. On kui ten kin mer kil le pan ta vaa, et tä omas ta pu he ää -
nes tä ei ai na pi det ty. Jokai sen pu he ää ni oli kui ten kin mie les tä ni miel lyt tä vä ja nor -
maa li. Mah dol li ses ti lau lu vaikeudet sä vyt ti vät myös pu he ää neen suh tau tu mis ta,
mut ta mo ni puo li set har joit teet ja mo net myön tei set ää nen käyt tö ko ke muk set pro -
jek tin ai ka na vai kut ti vat myön teise si myös kä si tyk siin puheäänestä.
11.3.2 Muutos relativistiseen suuntaan laulutaito- ja
musikaalisuuskäsityksissä
Osal lis tu jat pi ti vät it se ään lau lu taidot to mi na – sik si pro jek tiin osal lis tut tiin. Lau lu -
taidot to muu teen tun tui useim mil la osal lis tu jil la im plisiit ti ses ti liit ty neen kä si tys
epä musikaa li suu des ta. Näh däk se ni vain Eetul la oli eri ti lan ne: hän soit ti pia noa,
mi kä tar jo si hä nel le luon te van mu sii kil li sen il maisun väy län. Ja si ten siis mu siik ki
on nuot tien puo les ta ai ka lail la hal lus sa, ku ten hän it se asi an il mai si.Sel vit tääk se ni
osal lis tu ji en lau lu tai toon ja mu si kaa li suu teen liit ty viä kä si tyk siä esi tin osal lis tu jil le
nel jä ker taa pro jek tin ai ka na (lo ka- ja jou lu kuus sa 1999, tou ko kuus sa 2000 ja hel -
mi–tou ko kuus sa 2001) jou kon väit tei tä. Mata lat pis teet hei jas te le vat dua lis tis ta ja
kor ke at pis teet re la ti vis tis ta, op pi mi sen kan nal ta suo tuisam paa tie to kä si tys tä (ks.
Schom mer, 1990). Ole tin, et tä kos ka osal lis tu ji en ai kai sem mat lau la mis ko ke muk -
set oli vat syn ty neet tra di tio naa li sen dua lis ti sen ja ab so luut ti sen mu si kaa li suus kä si -
tyk sen maa il mas sa, kä si tyk set oli si vat pro jek tia aloi tet ta es sa mel ko dua lis ti sia.
Käsi tyk set oli vat pro jek tin alus sa dua lis ti sem mat kuin sen päät ty es sä, ja kä -
si tyk sis sä ta pah tui muu tos re la ti vis ti sem paan suun taan. Muu tos on tär keä: jot ta
myön tei siä muu tok sia lau la mi ses sa ta pah tui si, on alet ta va us koa, et tä ”mu si kaa li -
suu teen” ja lau lu tai toon voi daan har joit te lul la vai kut taa.
Voi mak kaim min ol tiin sa maa miel tä se kä läh tö- et tä lop pu ti lan tees sa väit -
teen ”Lau lu tai toa voi ke hit tää ko ko elä män sä ajan” (väi te 6) kans sa ja muu tos pis -
teis sä oli pie nin. Kun ker ran oli si tou dut tu lau lu taidon ke hit tä mi seen täh tää vään
pro jek tiin, on kin joh don mu kais ta olet taa, et tä si tä voi ke hit tää. Voi myös aja tel la,
et tä ko ko pro jek ti ole mas sa olol laan pu hui väit teen puo les ta.
Väi tet tä 3 ”Jos on mu si kaa li nen, op pii no peas ti lau la maan” pi det tiin kaik -
kein to den mu kai sim pa na ja suh tau tu mi ses sa väit tee seen ei ta pah tu nut suur ta muu -
tos ta. Voi ol la, et tä vas taa jat ovat pai not ta neet sa naa ”no peas ti”. Pro jek tin ai ka na
to den nä köi ses ti huo mat tiin, et tä lau lu taidon ke hit tä mi nen vie ai kaa. Ehkä se li tyk -
se nä täl le pi det tiin jos sain mää rin ”mu si kaa li suut ta”: mi tä mu si kaa li sem pi on, si tä
no peam min op pii lau la maan.
Väit teen 2 ”Lau lu tai to on lah ja, jon ka on jo ko saa nut tai sit ten ei” paik kan -
sa pi tä vyy teen us kot tiin alus sa mel ko vah vas ti, mut ta ei enää lop pu ti lan tees sa. Pis -
tei den ero tus oli suu rin tä män ky sy myk sen koh dal la (1,3 pis tet tä). Myös väit tee -
217