Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3.2 Instituutiot merkitysten kantajina
kup piin, niin et tä lo puk si saa daan pun nus ten mää rä niin suu rek si, et tä niis tä muo -
dos tuu suo ra nai nen elä män taak ka.” (Siu ko nen 1935, 280–281.) Myös Bränd ström
to te aa ta van neen sa lii an usein ai kui sia, jot ka sa no vat ole van sa täy sin epä musikaa -
li sia. Täl lai nen mi nä ku va on usein muo dos tu nut lap suu des sa hei kon lau lu taidon
ta kia ja vah vis tu nut myö hem min kou lus sa. On ai heel lis ta ky syä, mi ten mu sii -
kinopet ta jat käyt tä vät kä si tet tä mu si kaa li suus ny ky ään ja ym mär tä vät kö he vas -
tuun sa ol la tois ta mat ta lei maa via huo mau tuk sia mu si kaa li suu des ta tai sen puut -
tees ta. (Brändström 1997, ii, 11.)
3.2.5 Kertomus Soilista – kiteytymä absoluuttisesta
laulutaitouskomuksesta
”Pik ku tyt tö nä hel sin ki läi nen Soi li pää si mu kaan kan sa kou lun kuo roon – to sin
vain au ko maan suu taan. Hän nyö kyt te li pää tään ja seis tä nö köt ti mui den rin nal la.
Näky mät tö mät sa nat ja my kät sä ve let pai nau tui vat sy väl le si sim pään. Lau la mi nen
me ni tuk koon 35 vuo dek si. Lau la mis ta ei kyl lä pääs syt pa koon. Joka iki nen vuo si
kou lus sa oli lau lu ko keet, en sin kan sa kou lus sa sit ten op pi kou lus sa. Yhtä kaa mei ta
ko ke muk sia tu li mo lem mis sa lai tok sis sa. Opet ta ja na kut ti luo kan edes sä, kaik ki
luok ka to ve rit kuun te li vat hie vah ta mat ta, kun hän pu ris ti tus kaise na ään tä si säl -
tään. Epä musikaa li sen ih mi sen lei mas ta tu li Soi lin yk si omi nai suus. Hän ei epäil -
lyt sen ai tout ta, vaik ka kai ken ai kaa ha lu si lau laa mui den mu ka na. Pari vuot ta sit -
ten Soi li nä ki leh des sä il moi tuk sen gre go ri aani sen kirk ko lau lun al keis kurs sis ta,
jol le hän he ti il moit tau tui. Pää sy vaa ti muk se na oli, et tei tar vit se osa ta lau laa. Kurs -
sil la lau let tiin van ho ja kes ki ai kai sia lau lu ja ja ope tel tiin tun te maan, mi ten ää ni
liik kuu ke hos sa. Äänen ei tar vit se ol la puh das, riit tää kun se on oma. Oma ää ni oli
Soi lil le hui kaise va elä mys. Tiuk kaan pak kau tu neet tun teet läh ti vät liik keel le, ja
lau la ja al koi avau tua vuo si kym me nen huur tees ta. Lau lus sa oli voi maa. Rii pai -
sevin ta omas sa lau la mat to muu des sa oli Soi lil le se, et tei hä nel lä lo pul ta kaan ole
vai keuk sia ol la oi keas sa ää nes sä. Hän pys tyy lau la maan nuo til leen.” (Luh tasaa ri
2001.)
Usko mus maisema, jos sa esi mer kik si Soi li lei mat tiin lau lu taidot to mak si,
poh jau tuu näh däk se ni es teet tis-ab so luut ti seen kä si tyk seen mu si kaa li suu des ta ja
lau la mi ses ta, jon ka pii riin su ku pol vi toi sen sa jäl keen on eh dol lis tet tu. Nime än
sen, mi ten tä mä re sep ti tie dok si (Ber ger & Luck mann 1994, 78–79) muo dos tu nut
us ko mus maisema il me nee lau lu tai toon suh tau tu mi ses sa, ab so luut ti sek si lau lu tai -
tous ko muk sek si ja mää rit te len sen seuraavasti:
Abso luut ti nen us ko mus lau lu taidos ta pe rus tuu kä si tyk seen mu si kaa li -
suu des ta syn nyn näise nä ky ky nä, jo ka se lit tää, mik si mu si kaa li set hen ki löt op pi vat
no peas ti omal la pai nol laan mu siik kiin liit ty viä asi oi ta. Hyvä sä vel kor va ja hy vä
lau lu tai to ovat osoi tus mu si kaa li suu des ta ja huo no sä vel kor va ja huo no lau lu tai to
epä musikaa li suu des ta. Kos ka mu siik ki on ole muk sel taan uni ver saa lia, ei ti lan ne -
koh tai sia te ki jöi tä ku ten jän nit tä mis tä tu le ot taa huo mi oon. Lau lu tai toa voi daan
mi ta ta esi mer kik si lau lu koeti lan tees sa, jos sa lap sen pi tää lau laa lau lu oi kein ja
puh taas ti. Kaik ki ei vät ole riit tä vän lah jak kai ta mu si kaa li ses ti pys ty äk seen lau la -
maan kuo ros sa, pääs täk seen mu siik ki luo kal le jne. Kos ka nuo til leen lau lu tai toa ei
59