Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
it sel le tär ke ään mu siik kiin. Kun ih mi sil lä yleen sä ot ta en näyt tää siis ole van ky ky
käyt tää mu siik kia mo nin ta voin ja naut tia sii tä, on ky syt tä vä, ei kö enem mis töä ih -
mi sis tä voi si pi tää mu si kaa li si na. (Cross 2001, 95.)
Sikiö-, vau va- ja var hais lap suus tut ki muk sen nä kö kul mas ta on pe rus tel tua
olet taa, et tä mu sii kil li sia ky ky jä voi daan pi tää ih mi sel le la ji tyy pil li si nä sii nä kuin
ky kyä op pia kiel tä tai eri lai sia mo to ri sia tai to ja. Ihmi nen voi käyt tää ää nen sä eri
ulot tu vuuk sia, sä vel kor keut ta, voi mak kuut ta, vä riä, me lo di aa, ryt miä ja har moni -
aa se kä pu he- et tä mu sii kil li seen kom munikaa ti oon. Vaik ka pu hu mi sen ja lau la mi -
sen ai vos tol li ses sa or ga ni saa tios sa toi saal ta on ero ja (esim. Ter vaniemi & Hug dahl
2003), toi saal ta ne ovat var sin lä hei ses sä suh tees sa toi siin sa, ei kä voi da var muu -
del la tie tää, kum pi on evo lu tii vi ses ti var hai sem paa pe rua. Vas tasyn ty nei tä kos ke -
va tut ki mus osoit taa, et tä vau vat ovat syn nyn näi ses ti pal jon her kem piä ha vain noi -
maan ää niä ja mu sii kil li sia ta pah tu mia kuin aiem min on us kot tu. (Papousek, H.
1996, 42, 46.) Vie lä koh dus sa ole vat vau vat rea goi vat mu sii kil li siin är syk kei siin,
ja vas tasyn ty neet pys ty vät esi mer kik si ha vain noi maan pie niä ero ja sä vel kor keu -
des sa, ään ten voi mak kuu des sa, har monias sa, kes tos sa ja tem pos sa. Lisäk si ai van
pie net vau vat pys ty vät tuot ta maan mi tä mo ni nai sim pia ää niä ja osoit ta vat nor maa -
lis ti kiin nos tus ta ää niin, nii den imi toi mi seen ja ää nil lä leik ki mi seen. (Papousek,
M. 1996, 88–89 tut ki mus kat saus.) Jokai sel la lap sel la näyt tää siis ole van mu sii kil -
li sia ky ky jä, mi kä li hän ei kär si jos tain eri tyi ses tä ja har vi nai ses ta vam mas ta tai
puut tees ta. 26 Se, et tei vät ky vyt jo kai sen koh dal la ke hi ty, joh tuu jos tain muus ta
kuin ole te tus ta lah jak kuu des ta. (Slo bo da 1996, 108.)
Kysy mys sii tä, pe rus tu vat ko huip pusuori tuk set mu sii kis sa syn nyn näi seen
mu sii kil li seen tai pu muk seen vai ym pä ris tö te ki jöi hin, on lah jak kuus tut ki muk ses sa
kes kei nen (ks. Mai ja la 2003). Eksper tiisitut ki muk sen pii ris sä on esi tet ty, et tä har -
kit tu, kes kit ty nyt, sään nöl li nen ja sys te maat ti nen har joit te lu (de li be ra te prac ti ce)
se lit tää huip pu taidon ke hit ty mis tä pa rem min kuin ole tus syn nyn näi ses tä ky vyk -
kyy des tä. Kes keis tä huip pu taidon ke hit ty mi sel le on myös var hais lap suu des sa
van hem mil ta ja opet ta jal ta saa tu tu ki. Se aut taa luo maan myön teis tä kä si tys tä
omis ta tai dois ta se kä sa mais tu maan osaa viin roo li mal lei hin. (Erics son 2003,
63–67; Slo bo da, 1996, 111–114.) Mai ja la esit tää soit ta mi sen eks pert ti syy den
muo dos tu van tai pu mus ten, lah jak kuu den, ko ti kon teks tin, opet ta ji en, mu siik ki -
kult tuu rin, soit ta mi sen ilon, har ki tun har joit te lun ja esiin ty mis ten toi siin sa vuo ro -
vai kut tei ses sa pro ses sis sa. Pro ses sis sa syn tyy par haim mil laan kris tal lisoivan ko -
ke muk sen vah vis ta ma voi ma kas si säi nen mo ti vaa tio. (Maijala 2003, 184.)
Musi kaa li suu den mää rit te ly uni ver saa lil la ta val la yk siselit tei ses ti ja tyh jen -
tä väs ti on mie les tä ni mah do ton ta, mi kä joh tuu kä sit teen kult tuu ri ses ta luon tees ta.
Kuten Kar ma (2003, 3) sa noo, kä sit teet ku ten ”mu si kaa li suus” ei vät kuu lu ha vait -
ta vis sa ole vaan ma te ri aa li seen to del li suu teen, vaan ne muo dos ta vat kul le kin kult -
26 Vain hen ki löi tä, jot ka kär si vät jos tain neu ro lo gi ses ta au di tii vi sen ma te ri aa lin pro ses soin tion gel mas ta, voi -
daan kut sua kor vat to mik si (Grif fiths 2001 ja Zator re 2001 Welch 2001, 22 mu kaan). Myös Peretz (2001,
204) au di to ri sen ag nosi an tut ki ja na muis tut taa, et tä ”mu si kaa li suus ei ole mo no liit ti nen tai to, jon ka yk si lö
jo ko omaa tai ei omaa, vaan pe rus tuu lu kui siin ero tet ta vis sa ole viin osa te ki jöi hin”.
50