Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
voi ke hit tää, ei ole jär keä yrit tää opet taa si tä niil le, jot ka ei vät py sy nuo tis sa. Abso -
luut ti nen us ko mus on luon teel taan siis var sin dua lis ti nen (Schom mer 1990). Ihmi -
sel lä jo ko on laulutaito tai ei.
Jos jät täi si na ii vis ti huo mi oon ot ta mat ta val lit se van ab so luut ti sen lau lu tai -
tous ko muk sen, voi si aja tel la, et tä oman mu sii kil li sen po ten ti aa lin käyt tä mi nen
lau la mal la oli si it ses tään sel vyys jo kai sel le, on han inst ru ment ti ai na mu ka na. Työ -
vä enopis tois sa tai kan sa laisopis tois sa tar jo taan useil la paik ka kun nil la ope tus ta,
jo hon pe ri aat tees sa ku ka ta han sa voi osal lis tua, myös ns. lau lu taido ton hen ki lö.
Lau lu ha luis ta huo li mat ta kyn nys ha keu tua vaik ka pa työ vä enopis toon lau la maan
voi ol la ylit tä mä tön. Voi daan pe lä tä esi mer kik si no la tuk si tu le mis ta. Ihmi set saat -
ta vat myös miel tää lau lu tai ton sa niin huo nok si, et tä ei vät koe voi van sa osal lis tua
yh teis lau luun kir kos sa tai muu al la tai lau laa yli pää tään ke nen kään toi sen kuul -
len. 38 ”Kou lus sa kun lau let tiin, niin ku kaan ei lau la nut. Kuu lui vain pien tä pi hinää
ja opet ta jan ää ni. Kaik kia hä vet ti lau la mi nen.” (Joki nen 1998, 481.) Ker to ja ei ole
ko ke muk sen sa kans sa yk sin. Samas sa oma elä mä ker ta tut ki muk ses sa jo ku toi nen
to te si, kuin ka ”oli si ha lun nut lau laa ’kaikesta sy dä mes tään tois ten mukana’, mut ta
jou tui vä hek syn nän ta kia ’laulamaan sa lai sis sa pii lois saan kou lus sa op pi mi aan
lauluja’” (Joki nen 1998, 480). Myös mi nul le ovat mo net ih mi set vuo si en mit taan
ker to neet vas taa vis ta ko ke muk sis ta. Abso luut ti sen lau lu tai tous ko muk sen maa il -
mas sa epä var muus lau lu taidos ta sul kee herkästi laulusuun kokonaan.
Lau lu taidot to muut ta kos ke vis ta tut ki muk sis ta (lu ku 2) käy il mi se seik ka,
et tä lau lu taidot to mik si lei ma tuil le ei ta val li ses ti tar jo ta lau lunope tus ta. Siten lau lu -
tai to il mei ses ti kin att ri bu oi daan si säi siin ja py sy viin te ki jöi hin (ks. lu ku 4.2).
Ongel mal lis ta on myös se, jos ab so luut tis ta us ko mus ta kri tee rei neen, jot ka ovat
mah dol li ses ti mie lek käi tä hui pul le pyr ki vän klas si sen am mat ti lau la jan koh dal la,
so vel le taan sil loin kin kun ky sees sä on esi mer kik si ko ko luok kaa kos ke va lau lu koe
tai lau la mi nen har ras tuk se na, ei am mat tiin täh tää vä nä toi min ta na. 39
Onnek seen ta ri nan Soi li myö hem min elä mäs sään löy si toi sen lai sen nä kö -
kul man lau la mi seen ins ti tu tio naa li sen mu siik ki kas va tuk sen ul ko laidoil ta. Täs sä
nä kö kul mas sa, Soi lin ta pauk ses sa siis gre go ri aani sen lau lun har ras ta ji en pii ris sä,
Soi lis ta tu li kin pys ty vä lau la ja. Abso luut ti sen lau lu tai tous ko muk sen mu kaan sen
ei pi tä nyt kai ke ti ol la mah dol lis ta.
38 Tilan ne voi ol la hy vin eri lai nen jos sain Ita li an ta pai ses sa kult tuu ris sa.
39 Ylei sönosas ton mie li pi de kir joi tuk ses sa eräs lau lun leh to ri har mit te lee ma ta lan pu he ää nen ihan noin tia ja to -
te aa: ”Vir siä lau le taan klas si sel la ää nen muo dos tuk sel la. Nii den me lo di at ovat laa jo ja ja ne ei vät mah du
muu ta man sä ve len alu eel le.” (Hel sin gin Sano mat, 5.2.2003.) Mie les tä ni huo mau tus hei jas te lee es teet ti sen
mu siik ki kas va tus kä si tyk sen hen ges sä kä si tys tä klas si sen lau lu tyy lis tä ai no a na oi kea na tyy li nä. Luu len, et -
tä vaik ka pa edes men neet tä ti ni häm mäs te lisi vät väi tet tä ää nen muo dos tuk ses ta. He ei vät osan neet klas sis ta
ää nen muo dos tus ta, mut ta lau loi vat in nok kaas ti mm. vir siä ko ko pit kän elä män sä ajan.
60