Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

8 Muutokset laulutaidossa
son lo pus sa jou lu kuus sa 1999 se kä toi sen ope tus jak son lo pus sa tou ko kuus sa
2000. Pro jek tin ope tuk sen lop pues sa jou lu kuus sa 2000 ei enää teh ty tai to tes tiä,
kos ka sen tois ta mi nen ei oli si tuot ta nut enää uut ta in for maa tiota. Tes tit nau hoi -
tet tiin c-ka se til le tai vi deo kasetil le. Tes taus ti lan tees sa opis ke li ja oli kah des taan
opet ta jan kans sa.
Tes taus ti lan tees sa an noin teh tä vä mal lit sil tä kor keudel ta, jol ta osal lis tu jan
vai kut ti ole van hel poin ta lau laa. Soi tin esi mer kin (in ter val lin, soin nun tai me lo di -
an) tar vit ta es sa usei ta ker to ja ja lau loin ta val li ses ti it se pia non mu ka na. Soi tin in -
ter val lit ja soin nut pää sään töi ses ti mur ret tui na ja jä tin ne soi maan. Opis ke li ja sai
yrit tää niin mon ta ker taa ku ta kin teh tä vää, et tä hän jo ko on nis tui tai saa toin to de ta,
et tä tuo tos ei pa ra ne. Mikä li pys tyi lau la maan an ne tun in ter val lin, soin nun tai me -
lo di an oi kein yh tä ai kaa mal lin kans sa, sai täy det pis teet. Jos lau loi in ter val lis ta
toi sen ää nen oi kein tai me lo dias ta puo let oi kein, sai puo let pis teis tä. Jos me lo dias -
sa hie man yli puo let sä ve lis tä oli koh dal laan, sai li säk si 0,25 pis tet tä. Mikä li esi -
mer kik si kol misoin nun kak si sä vel tä oli koh dal laan, mut ta kol mas epä puh das, sai
0,75 pis tet tä. Ilman pia non tai opet ta jan ää nen tu kea ei siis tar vin nut lau laa saa dak -
seen täy det pis teet. Mai nit sen erik seen, mi kä li hen ki lö lau loi vail la pia non tai
opet ta jan ää nen tu kea. Tai to tes ti on liitteessä 4.
Äänialan ar vi oin ti ta pah tui läh tö ti lan tees sa tai to tes tin ja oma va lin tai sen
lau lun pe rus teel la. Äänialan ar vi oin ti pro jek tin ope tus jak so jen päät ty es sä jou lu -
kuus sa 2000 pe rus tui ope tuk sen myö tä muo dos tu nee seen kä si tyk seen, jo ta saa toin
nau ha ma te ri aa lin avul la vie lä tar ken taa. Äänialaan läh tö ti lan tees sa on luo ki tel tu
mu kaan ne uloim mat ää net, jot ka hen ki lö yli pää tään pys tyi jo ten kin lau lu mai ses ti
tuot ta maan. Läh tö ti lan tees sa lau lu ää nialan mää rit tä mi nen oli joi den kin koh dal la
han ka laa, kos ka ää nen käyt töön liit tyi ar kuut ta ja tot tu mat to muut ta ei kä ää ni ol lut
ko vin lau lu mai nen. Pro jek tin ope tus jak so jen päät ty es sä jo kai sel la oli sel väs ti ha -
vait ta vis sa oleva lauluääniala.
8.1.1 Taitotestitulokset ja äänialat
Tau lu kois sa 3 ja 4 sekä ku vi ois sa1 ja 2 esi te tään tai to tes ti tu lok set läh tö ti lan tees sa
(maalis–huh ti kuu 1999) ja tou ko kuus sa 2000 se kä ää nialat läh tö ti lan tees sa ja jou -
lu kuus sa 2000. Jaot te len osal lis tu jat kol meen ryh mään: läh tö tasol taan vaa ti mat to -
mat, koh ta lai set ja hy vät sen pe rus teel la, kuin ka voi mak kaik si ar vi oin hen ki lön
tuot ta mis-, hah mot ta mis- se kä tun ne- ja us ko mus lu kot. Seu raa vas sa lu vus sa 8.1.2
sel vi tän luk ko jen luon net ta tar kem min.
Kaik ki en kym me nen osal lis tu jan yh teen las ke tut pis teet muut tui vat tai to tes -
teis sä seu raa vas ti: en sim mäi nen tes ti maalis–huh ti kuu 1999: 99,25 pis tet tä, toi nen
tes ti lo ka kuu 1999: 95,5 pis tet tä, kol mas tes ti jou lu kuu 1999: 134,45 pis tet tä. ja
nel jäs tes ti tou ko kuu 2000: 152,25 pis tet tä. Pis teet las ki vat hie man lo ka kuus sa
1999 läh tö ti lan tee seen ver rat tu na lä hin nä kah den hen ki lön vai ku tuk ses ta (Iida ja
Vil le). Muil la pis teet py syi vät lä hes en nal laan. Jou lu kuus sa kaik ki en pis teet nou -
si vat sel väs ti lo ka kuu hun näh den lu kuun ot ta mat ta Juhoa, jon ka tu los las ki 0,5 pis -
tet tä. Tou ko kuus sa kaik ki saa vut ti vat mak si mi pis teet tai lä hes mak si mi pis teet.
Tulos hei jas te lee mie les tä ni pait si tes tin ja tes taus ti lan teen op pi mis ta myös lau lu -
156