Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11 Subjektiiviset laulamiskokemukset
ää nes sä, jo ten lo pe tin tuon har ras tuk se ni. Ylä as teel la ja lu ki on alus -
sa en muu ta maan vuo teen lau la nut juu ri ol len kaan ja py rin vält te le -
mään kaik kia ti lan tei ta, jois sa oli sin saat ta nut jou tua lau la maan.
Kaik ki lau lu ti lan teet ah dis ti vat jo etu kä teen, ja vaik ka mie li te ki kin
lau laa, en ha lun nut jou tua no loon ti lan tee seen lau lu taidot to muu te ni
ta kia.
Kuu luin erää seen seu ra kun nan ker hoon, jos sa lau let tiin usein. Inho -
sin noi ta lau lu het kiä, kun nes huo ma sin, et tä kuu den hen ki lön ryh -
mäm me kak si muu ta kaan jä sen tä ei vät osan neet lau laa. Epä vi ral li -
ses ti sit ten pe rus tim me kin lau lut ri on, jos sa sit ten lau loim me jo pa
tun ti kau sia. Se oli (ja on edel leen kin) ää ret tö män haus kaa, lau la mi -
ses ta voi naut tia täy sin sie mauk sin, kun kaik ki ar vos te le vat ja jär kyt -
ty neet kor vat ovat kau ka na ja nuo teil la tai ”oi kea op pi suu del la” ei
tar vit se pää tään suu res ti vai va ta. Kos ka me kaik ki olem me ta sai sen
sur kei ta lau la jia, ei ke nen kään tar vit se hä ve tä omaa lau la mis taan, ja
lau lu taidos tam me on kin tul lut meil le eh ty mä tön huu mo rin ai he.
Vaik ka nau tin kin lau la mi ses ta ys tä vie ni seu ras sa, jul ki ses ti lau la mi -
nen kam mot taa edel leen. Usein kui ten kin te ki si ko vas ti kin mie li yh tyä
lau luun eri lai sis sa ti lan teis sa, mut ta roh keus ei rii tä ja tu lee vai vaan -
tu nut ja ah dis tu nut olo pait si sii tä, et tä tun tee häi rit se vän sä mui ta,
myös omas ta ky vyt tö myy des tä ja tai dot to muu des ta.
Lau ra soit ti pia noa yk si tyi ses ti ala- ja ylä as teen ajan. Soit ta mi seen liit ty viä tun tei ta
hän ku va si neut raa leik si.
Niko (s.1970):
204
Leik ki kou lus sa ja lap se na muu ten kin lau loin ta val li ses ti mu ka na,
kun yh des sä lau let tiin. Kou lun aloi tet tu a ni lau lunume ro ni ei vät ol -
leet hää ve jä (6–7). Sho kee raa va elä mys tu li nel jän nel lä luo kal la, kun
mies opet ta jam me nöy ryyt ti mi nua lau lu ko kees sa ko ko luo kan edes sä.
Ensik si lau lu ni ei oi kein kul ke nut, opet ta ja sii tä sar kas ti ses ti huo -
maut te li, mis tä tie tys ti me nin luk koon ka tast ro faa li sin tu lok sin –
kaik ki päät tyi nau run re mak kaan. Aivan ka ma la ta paus. Muis tan kyl -
lä lau lanee ni (yrit tänee ni) taas vä hi tel len tuon ta pauk sen jäl keen kin.
Luu len, et tä muu tos tu li, kun saim me uu den mu sii kinopet ta jan ylä as -
teel ta jo vii den nel lä tai kuu den nel la luo kal la. Hänes tä kaik ki pi ti vät.
Sil loin lau la mi nen tun tui ihan luon te val ta, vaik ka tiet tyä on tu vuut ta
ja ta pai lua var mas ti oli. Van hois ta to dis tuk sis ta nä kee, et tä mu siik -
kinume roni kin ko ho si sil loin (8). Sama opet ta ja oli meil lä vie lä ylä -
as teel la kin, mi kä tun tui mu siik ki mo ti vaa tios sa. Sil loin tu lin lau -
laneek si ai ka pal jon myös par tios sa. Mie len kiin tois ta on huo ma ta,
et tä jos nyt ko kei len lau laa yk sik se ni ko to na, tuo na ai ka na opit tu ja ja