Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12.2 Yhteenveto laulutaidon ulottuvuuksista
Olen tut ki muk sen ai ka na miet ti nyt pal jon oi kein lau la mi sen mer ki tys tä ja
nuo til leen lau la mi sen vaa ti muk sen oi keu tus ta yleen sä: pi tää kö osa ta lau laa nuo til -
leen? Tämän het ki nen kä si tyk se ni on ly hy es ti seu raa va. Kos ka lau la mi nen on
myös kult tuu ri nen ja yh teisöl li nen il miö, lau la mi nen yh des sä mui den kans sa koe -
taan ta val li ses ti tyy dyt tä väm mäk si, jos lau le taan sa mo jen nuot tien mu kaan. Lau -
lun ole mus, se mik si se imee mu kaan sa, to teu tuu il mei ses ti juu ri lau lun me lo di an
ku lus sa 135 . On si ten ym mär ret tä vää, et tä hen ki lö, jo ka ei osaa lau laa nuo til leen,
toi voi si ta val li ses ti op pi van sa juu ri tä män ulot tu vuu den lau lu taidos ta. Hän saat taa
ha lu ta osal lis tua täy sin rin noin yh tei seen lau la mi seen ja sen mu ka naan tuo miin
tun nel miin ja sä vel män mu ka naan kan ta miin muis toi hin. Myös yk sin ol les sa tyy -
dy tys omas ta lau la mi ses ta voi ol la suu rem pi, jos ko kee suu rin piir tein osaa van sa
lau laa nuo til leen, kos ka sil loin kin ih mi nen on osa kult tuu ri aan ja yh teisö ään. Siten
ajat te len, et tä nuo til leen lau la maan op pi mi nen mah dol lis taa osal lis tu mi sen lau la -
mi sen kes kei seen ulot tu vuu teen. On myös toi saal ta il meis tä, et tä täy sin val lat to mi -
en sä vel kul ku jen il moil le pääs tä mi nen voi ol la erit täin ri kas tut ta vaa ja luo vaa
miel tä ruok ki vaa. Nuot tien ei tar vit se (aina) olla isäntinä.
12.2 Yhteenveto laulutaidon ulottuvuuksista
Koko an al la ole vaan ku vi oon yh teen ve don sii tä, mis tä tä män tut ki muk sen pe rus -
teel la lau lu taidot to muu des sa on ky sy mys. Kuvio kos kee lau lu taidon ulot tu vuuk -
sia, ja sii nä lau lu tai to näh dään Wel chin (1996, 2001) ta paan jat ku mo na. Perus te len
eri ulot tu vuuk sia teo reet tis ta vii te ke hys tä ni vas ten ja käy tän esi merk kei nä tut ki -
muk ses sa esiin tul lei ta seik ko ja. Sys tee mi sen nä ke myk sen (Vuo ri nen 1995, 89;
Von Wright 1985) mu kai ses ti ym mär rän eri ta so jen ku ten esi mer kik si kur kun pään
fy sio lo gi sen toi min nan ja lau la mis ti lan tees sa val lit se van il ma pii rin ole van yh -
teydes sä toi siin sa ja voi van vai kut taa toi siin sa. Myös kään yk si lön us ko muk set ja
att ri buu ti ot (Wei ner 1986; Aus tin & Vis poel 1998) ei vät ole vain yk si löl li siä, vaan
ai na kiin nit ty nei tä ym pä röivän kult tuu rin mer ki tys jär jes tel miin. Jaot te lu kult tuu -
riin, lä hiym pä ris töön ja yk si löön on si ten jos sain mää rin kei no te koi nen, sa moin
kuin se, mit kä te ki jät on luo ki tel tu kul loisen kin ot si kon al le. Asi oi den esit tä mi sen
kan nal ta to del li suut ta yk sin ker tais ta va kaa va mai suus on kui ten kin vält tä mä tön tä.
Kuvi on nu me roin ti al kaa mak ro tasol ta kult tuu ris ta ja päät tyy mik ro tasol le
yk si lön lau lu ää nen fy sio lo gi siin te ki jöi hin. Nume roin ti ei viit taa tär keys jär jes tyk -
seen, kos ka eri ta pauk sis sa ulot tu vuuk sil la on eri pai no ar vo. Useam pi nuo li osoit -
taa kult tuu rin ja lä hiym pä ris tön vai ku tus ta yk si löön sik si, et tä tul ki tes sa ni lau la mi -
sen maa il maa kult tuu ri psy ko lo gi ses ti ole tan, et tä ih mi nen syn tyy näyt tä möl le, jos -
sa on jo näy tel mä kä si kir joi tuk si neen ja vuo rosanoi neen me nos sa (Bru ner 1995,
34). Näyt tä möt voi vat ih mi sen elä mäs sä vaih tua, mut ta ym pä röiväl lä kult tuu ril la,
135 Myös sa nat voi vat ol la se, mik si tiet ty lau lu koe taan mer kit tä väk si.
239