Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
mu siik ki-ins ti tuu ti oi den ul ko puo lis ten ta ho jen an sios ta, vih doin tul lut. Ole tuk se ni
on, et tä nä mä ta hot jää vät mar ginaa li sik si niin kau ak si ai kaa kuin var si nai sis sa
mu sii kinope tusins ti tuu ti ois sa val lit see ab so luut ti nen nä ke mys lau lu taidos ta.
Pal jon on edis tys tä asen teis sa ja tie tä mi ses sä il mei ses ti ta pah dut ta va, en nen
kuin ins ti tu tio naa li set us ko muk set ja käy tän teet muut tu vat. Lann fjäll ker toi kol -
me kym men tä vuot ta sit ten eh dot taneen sa sil loi sel le Tuk hol man Musiik ki kor kea -
kou lun reh to ril le, et tä tu le vi en lau lu pe da go gi en oli si hy vä op pia työs ken te le mään
myös hei kos ti lau la vi en kans sa. Nimit täin ket kä sit ten, jos ei vät kou lu te tut lau -
lunopet ta jat, ole oi kei ta hen ki löi tä opas ta maan lau lu taidot to mia? Ehdo tus tyr mät -
tiin, kos ka sel lai sen toi min nan ei kat sot tu kuu lu van mil lään muo toa tai de kor kea -
kou luun. Aika ei ol lut kyp sä. Myö hem min Lann fjäll pe rus ti eri lai sia toi min ta mal -
le ja luen toi neen ja har joi tus mah dol li suuk si neen muu al le Ruot siin. (Lann fjäll
1998, 12–13.)
Se, suh tau du taan ko mu si kaa li suu teen ja lau lu tai toon ab so luut ti ses ti vai re -
la ti vis ti ses ti, kos ket taa mo nin ta voin pait si opis ke li joi ta, myös mu siik ki kas va tuk -
sen pii ris sä työs ken te le viä ih mi siä ja hei tä kou lut ta via ins ti tuu ti oi ta mu siik kiopis -
tois ta yli opis toi hin. Tilan ne ken täl lä mu siik kiopis tois sa ja muis sa mu siik ki-ins ti -
tuu ti ois sa on var mas ti mo niulot tei nen ja -tul kin nal li nen. On ole mas sa klas si sen
tai de lau lun opet ta jia, jot ka joh dat ta vat op pi laan sa mi tä kan nus ta vim mil la ta voil la
hie noi hin suo ri tuk siin op pi lai den omis ta läh tö koh dis ta kä sin. Tar koi tuk se ni ei
mis sään ta pauk ses sa ole vä hek syä täl lais ta työ tä, jo ka sel väs ti voi li sä tä ih mi sen
elä mi sen on nea. Myös klas si sel la mu sii kil la on – toi vot ta vas ti – tu le vai suu des sa -
kin tär keä si ja mu siik kielä mäs sä. Mut ta sil loin kun jo kin muu kuin klas si sen tyy lin
lau la mis ta pa pal ve li si opis ke li jaa pa rem min, oli si ins ti tuu ti ois sa py rit tä vä vas taa -
maan näihin tarpeisiin.
Ken täl lä on näh tä vis sä mie les tä ni myön tei siä vi rei tä. Uusim mas sa kou lu jen
pe rus ope tuk sen ope tus suun ni tel mas sa (2004) esi te tään mu sii kin ole van ”eri lais ta
eri ai koi na, eri kult tuu reis sa ja yh teis kun nis sa ja sil lä on eri lai nen mer ki tys eri ih -
mi sil le”. Kun muu ten kin suun ni tel mas sa nyt pai no te taan op pi lai den mu sii kil lis ten
ko ke mus ten mer ki tys tä, näyt täi si sil tä, et tä ope tus suun ni tel mal li sel la ta sol la ol -
laan er kaan tu mas sa lei mal li ses ti es teet ti ses tä mu siik ki kas va tus nä ke myk ses tä.
Tai teen pe rus ope tuk sen ope tus suun ni tel man pe rus teis sa mu sii kin laa jan op pi mää -
rän ta voit teik si mai ni taan mm. op pi laan hen ki nen kas vu ja per soonal li suu den lu -
jit tu mi nen (Ope tushal li tus 2002). Ehkä erää nä laa ja-alai sem man mu siik kinäke -
myk sen en tee nä voi pi tää myös si tä, et tä Suo men mu siik kiop pi lai tos ten lii ton ke -
vät päivil lä 2005 oli tee ma na kan san mu siik ki. Musiik kiopis tois sa toi mi vat opet ta -
jat poh ti vat työn sä pe rus tei ta var mas ti mo ni ta hoi ses ti, ku ten nä mä Kai nu lai sen
(2003, 134, 136) haas tat te le mat hen ki löt:
68
”Van hem mat läh te vät sil lä aja tuk sel la liik keel le, et tä ih mi sen on hy -
vä teh dä jo tain, oli se sit ten mu siik kia, ur hei lua tai muu ta. Kyse on
mi nun kä si tyk se ni mu kaan enem män elä män val miuk sis ta, joi ta suu -
rin osa lap sis ta tu lee mu siik kiopis toon op pi maan. Tur ha mu siik -
kiopis ton on kas vat taa her mo heik ko ja ih mi siä. Nuo ret elä vät muu -
ten kin me dia- ja vaa ti mus pai neis sa … et tä pi tää pie nes tä me nes tyä.”
(mies opet ta ja)