Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9 Fysiologiseen perustaan liittyvien tekijöiden tarkastelua
pi en sä vel tasojen jäl keen taas riit tä nyt. Ulko puoli nen tark ka pa laute (Welch,
1985) aut toi Eetua kor jaa maan lau lu puh taut ta sel väs ti ja aut toi hän tä yl tä mään lau -
lus sa sä vel as ke leen ylem mäk si: Aluk si as oli kor kein ta voi tet tu ää ni, mut ta oh -
jauk sen (opet ta ja neu voi ”ylem mäs”) avul la Eetu pys tyi tuot ta maan b:n. Palaut -
teen pe rus teel la hän ikään kuin nos ti lau la misasetus ta, jol la täs sä tar koi tan sä vel -
tasoa oh jaa vaa skee maa mo to risi ne seu raa muk si neen. Se, et tä hän opet ta jan kans -
sa lau la es sa no peas ti 112 op pi lau la mi sen ai ka na kor jaa maan sä vel taso ja, osoit taa
kä sit tääk se ni, et tä on gel mat hä nel lä ei vät ol leet niin kään kog ni tii vi sel la, esi mer -
kik si sä vel tasojen ha vait se mi sen tai ka te go risoin nin ta sol la, vaan kur kun pääs sä
ää nen toi min nal li sel la tasolla.
Pro jek tin lop pues sa Eetun ää niala oli a–c 1 . Tämä kään ää niala ei ai van rii tä
Kes ki-Suo men ko tiseu tu lau luun. Äänialan ylä ra ja ei kui ten kaan enää ol lut ab so -
luut ti nen ja siis lau la mi sen suun taa alas päin kään tä vä, kos ka hän oli op pi nut ”jous -
ta maan” kor keam pi en ää ni en tuot ta mi ses sa ts. saa nut tun tu maa ohen ne me kanis -
mis ta (ks. lu ku 6.3.). Joi den kin kor keam pi en ää ni en roik ku mi nen (ts. et tä hän ei ai -
van yl tä nyt nii hin) ei myös kään enää vie nyt ko ko sä vel hah moa vää räk si tai epä -
puh taak si niin kuin aiem min oli ta pah tu nut. Hän op pi jok seen kin var mas ti pa laa -
maan oi ke aan sä vel kul kuun, kun me lo dia pa la si ma ta lil le sä vel tasoil le. Muu tos
lie nee seu raus ta pait si sii tä, et tä hän oli har joi tel lut lau la mis ta ja saa nut opas tus ta,
myös lau la mi sen suh teen it se luot ta muk sen kas va mi ses ta (ks. lu ku 11.5).
Juhon seu raa va ku vaus sub jek tii vi sis ta tun te muk sis taan osoit taa hä nen vas -
ta pro jek tin myö tä tul leen tie toi sek si ää nialan sa po ten ti aa li sis ta ulot tu vuuk sis ta.
Ehkä ku vaus osal taan ker too kor kei den ja ma ta li en sä vel kor keuk si en toi min nas ta
vas taa vi en me kanis mi en jäy kis tynei syy des tä.
176
Ääne ni on lais ka. Käy tän ää nialas ta ni vain 40 %. Eli jä tän ää nen ää -
ri päät lau la mat ta ja käy tän vain ma ta lia kes ki ääniä, jot ka on miel lyt -
tä viä ja help po ja ja myö täi le vät luon tais ta pu he ään tä. …Kon kreet ti -
nen esi merk ki: Kun har joit te lin ko to na ”Läh te vi en lai vo jen sa ta -
maa”, en nos ta nut ään tä ni tar peek si kor keal le, kun se ko ho aa a:han
ja sii tä ylös päin. Jäin sä vel as ke len alem mas sil le ta sol le, jos ta on
mu ka va lau laa. Tie tys ti on gel ma voi joh tua sii tä, et tä ää niala ni on
laa jen tu nut ja vas ta laa jen tu mas sa, ja sik si ää ri päi den ää net ovat
vai kei ta tuot taa. MUTTA. Miten voin op pia ja har jaan tua nii tä tuot -
ta maan, jos en osaa / ky ke ne / tai olen muu ten vaan lii an lais ka nii tä
tuot ta maan? (jou lu kuu 2000)
112 Eetu sai opet ta jan oh jaus ta yk si tyis tun neil la vain kah dek san ker taa, noin kuu den tun nin ajan.