Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.1 Musiikillinen tietäminen
pe rin ne on li säk si kes kit ty nyt lä hes yk sin omaan ha vain to- ja muis ti me kanis mi en
tut ki muk seen. Soit ta mal la tai lau la mal la tuo tet ta van mu sii kin tuottamiseen liit ty -
vän tut ki muk sen tarve on ilmeinen.
Sävel kor keus ja ryt mi muo dos ta vat mu sii kin kak si pe rus ulot tu vuut ta
(Krum hansl 2000) ja ne ank ku rit, joi ta vas ten mu sii kil li set ta pah tu mat pro ses soi -
daan (Peretz & Hyde 2003, 362). Jätän ryt miin liit ty vi en ky sy mys ten tar kas te lun
kui ten kin tä män tut ki muk sen ul ko puo lel le. Tut ki mus ai hee ni kan nal ta juu ri sä vel -
kor keuk si en hah mot ta mi seen ja tuot ta mi seen liit ty vät ky sy myk set ovat olen nai -
sim pia, en kä käy tän nön opet ta ja ko ke mus te ni pe rus teel la ole ha vain nut nuo til leen
lau la mison gel mi en liit ty vän han ka luuk siin ryt min kä sit te lys sä. Sävel kor keuk si en
erot te lu ky vyn kat so taan muo dos ta van kes kei sim män mu sii kin hah mot ta mi seen
vai kut ta van sei kan myös amu sia-tut ki muk ses sa. Amu sial la tar koi te taan syn nyn -
näi ses ti tai saa dun ai vo vauri on kaut ta syn tynyt tä ky vyt tö myyt tä ta ju ta sä vel kor -
keuk si en va raan ra ken tu via mu sii kil li sia pro ses se ja. (Peretz & Hyde 2003,
363–364.) Myös neu ro psy ko lo gi sen tut ki muk sen va los sa ryt min ja sä vel kor keuk -
si en erot te lu ovat toi sis taan eril li siä pro ses se ja (Peretz 2001, 215).
5.1 Musiikillinen tietäminen
Kun ar ki kie les sä pu hu taan tie tä mi ses tä, tar koi te taan esi mer kik si, et tä tie tää, mi kä
on Suo men pää kau pun ki tai tie tää, mi tä ”an teek si” on ruot sik si tai tie tää, mi ten
pol ku pyöräl lä aje taan. Ensin mai ni tut esi mer kit viit taa vat ns. dek la ra tii vi seen tie -
tä mi seen, tie tää ”mi tä”, ja jäl kim mäi nen ns. pro se du raa li seen tie tä mi seen, tie tää
”kuin ka” (Ander son 1995, 236). Bam ber ger (1994, 132) huo maut taa ole van ai ka
ta val lis ta, et tä jo ku hen ki lö sa noo pi tä vän sä mu sii kis ta. Tar kem min ky syt tä es sä
hän eh kä ker too pys ty vän sä ta put ta maan yk sin ker tai sia ryt me jä, tun nis ta maan tut -
tu ja sä vel miä, osaa van sa jo pa hie man lau laa tai vi hel tää nii tä – kun nes hän kii reh tii
se lit tä mään, et tä ”tie ten kään en tie dä mu sii kis ta mi tään”. Täl lai nen ajat te lu ta pa on
tut tu ja he rät tää ky sy myk sen, tar koit taa ko ky sei nen hen ki lö erot te lua ”kuin ka” ja
”mi tä” vä lil lä. Bam ber ger (1994, 132,133) jat kaa ky sy en, on ko mu siik ki kak si eri
asi aa, toi saal ta te ke mis tä ku ten lau la mi nen, tans si mi nen ja mu sii kis ta naut ti mi nen,
ja toi saal ta mu sii kis ta tie tä mis tä. Kun ”tie tää” mu sii kis ta, muut tuu ko it se mu siik -
ki? Entä mik si on ero ja ja mil lai sia ne ovat, kun eri ih mi set kuun te le vat mu siik kia?
Nämä ky sy myk set nos ta vat esiin oleel li sia tä tä tut ki mus ta kos ke via seik ko -
ja. Kun esi mer kik si pu hu taan mu siik ki kor vat to muu des ta lau lu taidot to muu den yh -
teydes sä, voi ky syä, ero aa ko lau lu tai tois ten ja -tai dot to mi en ta pa hah mot taa mu -
siik kia jol lain ta val la toi sis taan tai mi ten pro se du raa li nen ja dek la ra tii vi nen tie to
lau la mi ses ta on yh teydes sä toi siin sa. Sel lai nen dek la ra tii vi nen tie tä mys kuin
”Mon ta ko sin foni aa Sibe liuk sel la on?”, ei vät edis tä mu sii kin pro se du raa lis ta tie tä -
mis tä, ts. esi mer kik si lau lu- tai soit to tai toa. Sen si jaan tie to sä vel as teik ko jär jes tel -
mäs tä ja nuot tien ni mis tä voi edis tää si tä. Toi saal ta ih mi sel lä voi ol la im plisiit tis tä
tie toa to naa li ses ta jär jes tel mäs tä, jo ka aut taa hän tä soit to- tai lau lu teh tä vis sä mut ta
jo ta hän ei osaa il mais ta dek la ra tii vi sen ”mi tä”-tiedon kautta.
Fysi kaa li sel ta kan nal ta kat sot tu na mu siik ki koos tuu ää ni aal to jen taa juuk -
sis ta, voi mak kuuk sis ta ja muis ta mi tat ta vis sa ole vis ta omi nai suuk sis ta. Mie li luo
91