Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10 Havaintoja musiikin prosessointiin liittyvien kognitiivisten
lau lus ta hah mo, ja lau la mi nen kuu los ti enem män pu heel ta: Emman (koh ta lai nen
läh tö ta so) ”Niin al haal la ei ku kaan kul je” -lau lu oli pu heenomais ta, vaik ka alus sa
oli hie man sä vel la ji tun tu maa (cis-mol li) kuul ta vis sa. Lau ra lau loi ”Jänis is tui
maas sa”. Lau lu al koi G-duu ris sa, mut ta noin puo les sa vä lis sä lau la mi nen muut tui
pu heenomai sek si ja to naa lis ta kes kus ta ei enää ha vain nut. Sekä Nikon et tä Vil len
lau la ma ”Jaak ko Kul ta” muis tut ti enem män pu het ta, ei kä to naa li ses ta kes kuk ses ta
saanut selvää.
Ääninäyte 8 (Ville, 9.12.1998 128 )
Näyt tees sä Vil le lau laa en si ta paa mi ses sa lau lun ”Jaak ko Kul ta”. Hän ky syi mi -
nul ta: Mites se me nee? Lau loin vä hän mat kaa mal lik si. Lau lun sä vel kul ku ei ole
tun nis tet ta vis sa, vaan on enem män pu heen kal tais ta [näy te nau hal la lop puu].
Koh ta lai sen läh tö tason lau la jis ta kah del la oli oma va lin tai sis sa lau luis sa läh -
tö ti lan tees sa sel väs ti ha vait ta vis sa sä vel ku lun hah mot tu mi nen to naa li sen kes kuk -
sen ym pä ril le. Eetu lau loi ”Por sai ta äi din oom me kaik ki” G-duu ris sa. Tonaa li nen
kes kus oli kuul ta vis sa, vaik ka in ter val lit oli vat hie man epä tark ko ja. Roo sa lau loi
”Illan rau ha hii pii” pro jek tin alus sa suun nil leen a-mol lis sa. Fraa si tait teis sa sä vel -
la ji nou si kak si ker taa puo len sä vel as ke leen ver ran, jo ten hän pää tyi lo pus sa suun -
nil leen h-mol liin. Tonaa li nen kes kus oli fraa si en si säl lä ha vait ta vis sa, vaik ka se
fraa si tait teis sa muuttui.
Anni (hy vä läh tö ta so) lau loi en si ta paa mi ses sa ul koa puo li tois ta tai to tes tin
me lo di aa ja Vee ra (hy vä läh tö ta so) kak si ja puo li me lo di aa. Kum pi kin lau loi myös
oma va lin tai sen lau lun ul koa niin, et tä me lo di an kul ku oli hy vin kin tark ka ja lau -
luis sa sel vä to naa li nen kes kus. Anni lau loi ”Maa on niin kau nis” (G-duu ri) ko ko -
naan yk sin ja Vee ra ”Ystä vä sä lap si en” (c-mol li), niin et tä au toin hie man lau la -
mal la mu ka na muu ta man sä ve len kohdalla.
Pro jek tin ai ka na ei eh dit ty kiin nit tää eri tyis tä huo miota muis tin va rai seen
lau la mi seen. Aika ku lui yk si tyis tun nil la ää nen läm mit te lyyn, sä vel kor keu den tar -
ken nushar joit te luun, kes kus te luun jne. Ne, jot ka oli vat edis tyneim piä alus sa, lau -
loi vat vii mei ses sä tai to tes tis sä ul koa kaik ki tai lä hes kaik ki me lo di at. Muil ta se ei
vie lä on nis tu nut, pait si Iidal ta, ku ten edel lä to det tiin.
Loka kuus sa ja jou lu kuus sa 1999 se kä tou ko kuus sa 2000 opis ke li jat lu ki vat
jo ka ker ta ru non ja lau loi vat vi deol le muis tin va rai ses ti va lit se man sa sa man lau -
lun 129 . Tavoit tee ni oli seu ra ta lau lu taidon muu tok sia täl lai sen tois tu van teh tä vän
avul la. Koe mieles sä 12 hen keä (lau lun har ras ta jia, lau lunopet ta jia ja muu si koi ta)
ar vi oi vi deoesi tyk siä. Lau lun tark kuu des ta ei alus ta vas sa ana lyy sis sä löy ty nyt ero -
128 Vil len al ku haas tat te lu ta pah tui jo tuol loin, kos ka hän oli kuul lut tut ki mus pro jek tis ta aiem min kuin muut
osal lis tu jat.
129 Tau lu kos sa 2 lu vus sa 7.2.2 tä hän vii ta taan ni mik keel lä ”Luke mi sen ja lau la mi sen vi de oin ti”. Luke mi sen
taus ta-aja tuk se na oli hel pot taa teh tä vään liit ty vää jän nit tä mis tä ja saa da kä si tys hei dän pu he äänes tään
myös esiin ty mis ti lan tees sa.
194