Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.4 Näkökohtia tarkkaavaisuusmekanismien merkityksestä
ta, se mah dol li ses ti hel pot taa mu sii kil li sen ma te ri aa lin jä sen tä mis tä ja muis ta mis ta
ka te go ri ses sa muo dos sa. (Slo bo da 1990, 27.)
Kos ka ka te go ri sen kuu le mi sen kat so taan pe rus tu van op pi mi seen, on mie -
les tä ni pe rus tel tua olet taa, et tä vas taa vas ti kuin iäs tä riip pu mat ta voi ai na kin jos -
sain mää rin op pia pu hu maan vie raas ta kiel tä, voi op pia jä sen tä mään ka te go ri oi den
avul la myös mu sii kil lis ta ma te ri aa lia, ts. län si mai sen to naa li sen jär jes tel män sään -
nön mu kai suuk sia.
5.4 Näkökohtia tarkkaavaisuusmekanismien
merkityksestä
Tark kaa vai suu den va li koivan suun taa mi sen pio nee ri tut ki muk set al koi vat 1950lu
vul la. Ns. di koot ti sen kuun te lun tes teis sä tut kit tiin, mi tä koe hen ki löt ha vain noi -
vat ja muis ta vat, kun toi seen kor vaan syö tet tiin eri vies te jä kuin toi seen. (Eysenck
& Kea ne 1999, 97.) Nyky ään esi mer kik si ai vo tut ki muk sen alu eel la poik keavuus -
ne ga tii vis ten ai vo vas tei den (the mis match ne ga ti vi ty, MMM) tut ki mus pa ra dig ma
tar jo aa lu paa via nä kö alo ja mu sii kin her mos tol li sen pro ses soin nin ym mär tä mi seen
mm. au to maat ti sen ja tie toi sen tark kaa vai suu den osal ta. 60 Täs sä ei ole syy tä tar -
kem min kä si tel lä tark kaa vai suu teen liit ty vän tut ki muk sen laa jaa aluet ta, mut ta tut -
ki muk sen kan nal ta on kui ten kin hy vä tar kas tel la joi ta kin mu sii kin pro ses soin tiin
liit ty viä tark kaa vai suus me kanis me ja.
Musii kis sa on ta val li ses ti usei ta sa man ai kai sia ho rison taa li sia ja ver ti kaa li -
sia ta pah tu mia. Kun kuu lee mo nia sa man ai kai ses ti soi via me lo dialin jo ja, mik si
vain yk si lin ja ker ral laan ym mär re tään me lo diak si? Kuun te lu ti lan ne vas taa nä kö -
ais tin alu eel la hah mo psy ko lo gis ten vaih to ku vi en kat se lu ti lan net ta, kun vaih to ku -
vas sa näh dään vain yk si ku vio ker ral laan. Slo bo dan mu kaan tark kaa vai suus kes -
kit tyy pää me lo dialin jaan ja sik si kuu lem me kap pa leen ko ko naisuu te na, em me yk -
sit täi si nä me lo di oi na, joi ta vuo ron pe rään tark kail tai siin. Pro ses soin ti koh dis tuu
toi saal ta pää me lo dialin jaan ja toi saal ta har moni seen taus taan. Taus ta kuul laan
ver ti kaa li ses ti soin tui na, jot ka tu ke vat pää me lo di aa. Jokai seen me lo dialin jan ää -
neen yh dis tyy si ten har moni nen funk tio har monialin jas ta ja kuu lo ku vak si muo -
dos tuu yh te näi nen rep resen taa tio kap pa lees ta. (Slo bo da 1990, 166–170.) Mil lä pe -
rus teel la kuu li ja va lit see soi vas ta ma te ri aa lis ta yh den pää me lo di an? Yksi pe rus te
lie nee sii nä, et tä kor va seu raa her kim min kor keim pia sä vel lin jo ja ja pää me lo di at
sä vel le tään usein kor keim mil le inst ru ment ti äänil le. Myös ns. peit tä mi se fek ti saat -
60 MMN-ko kei den avul la on mah dol lis ta sel vit tää au di tii vi sen me kanis min au to maat tis ta pro ses soin tia ja
vaik ka pa am mat ti muu si kon ja ei-muu si kon kuu lo är syk kei den pro ses soin tiero ja. Esi mer kik si viu lis tien to -
det tiin ha vait se van au to maat ti ses ti sel lai sia frek vens siero ja, joi ta ei-muu si kot ei vät ha vain neet. (Ter -
vaniemi 2001, 268.) MMN:n avul la on voi tu tut kia myös si tä, ero avat ko ai vo puo lis kot toi sis taan fo neet ti -
sen ja mu sii kil li sen in for maa ti on esi tie toi sen pro ses soin nin suh teen. Tulok set vah vis ta vat kä si tys tä, et tä oi -
ke an ai vo puo lis kon tem po raa li loh kol la on suu rem pi osuus mu sii kil li sen ma te ri aa lin ja va sem mal la ai vo -
puo lis kol la fo neet ti sen ma te ri aa lin ja ai kaan liit ty vi en muu tos ten pro ses soi mi ses sa. (Ter vaniemi & Hug -
dahl 2003.)
97