Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
lai tok sis sa jou tu mat ta ar vi oi ta vak si es teet tis-am ma til li sin kri tee rein. 34 Mus ta lah -
den ja Tai pa leen tut ki muk ses sa (1992) to det tiin kon ser va to rio-opis ke lun kes keyt -
tä mi sen syy nä ol leen mm. lai tok sen lii an vah va am ma til li nen suun tau tu mi nen.
Vaik ka yli voi mai ses ti suu rin osa kes keyt tä neis tä oli opis kel lut muil la kuin am mat -
tiosas toil la, opis ke lua lei man nut am ma til li nen ote mer kit si mo nil le koh tuut to mia
vaa ti muk sia ja elä män pa kol lis ta ka ven ta mis ta. Jon kin lai nen ”tu los tai ulos” -ajat -
te lu oli nä ky vis sä mo ni en vas taa ji en ko ke muk sis sa. (Leh to nen 2004, 53–54.) Kil -
piö to te aa kuo ro lau lu toi min taa poh ties saan, et tä lau lun har ras ta jil ta, joil la ei ole
mu siik kialan kou lu tus ta ja inst ru men tin soit ta mi sen tai toa on koh tuu ton ta vaa tia
suo ri tuk sia, joi hin yl tä vät vain mu siik kia am ma tik seen te ke vät. Yhtä koh tuu ton ta
oli si kan sa laisopis ton maa laus pii riä syyt tää sii tä, et tä ke vät näyt te lys tä ei os te ta
hei dän töi tään Ate neumiin. Ammat ti mai sen työn pi tä mi nen ai no a na mit ta puu na
on kult tuu ri ken tän ko ko naisuu den ra joit ta mis ta. Sii hen kuu lu vat lat va, run ko ja
juu ret. (Kil piö 1992.) Musii kin am mat ti laise na toi mi mi nen ja mu sii kin har ras ta -
mi nen pi täi si näh dä eri lai si na prak sik si na ja pal ve le van eri lai sia tar pei ta ja ole mas -
sa olon tar koi tus ta. 35 (Regels ki 1998, 25).
Seu raa va ku vaus il men tää näh däk se ni kuin ka ins ti tu tio na li soi tu nut tai de -
mu siik kiorien taa tio to tun nais tu mi sen (Ber ger & Luck mann 1994, 65–67) pai nol la
voi eh käis tä yri tyk set hie man eri lai sen ope tus kult tuu rin luo mi sek si. Kysees sä on
erään mu siik kiopis ton ns. avoi men osas ton ko kei lu.
Avoi men osas ton ope tus ta voit teik si ase tet tiin mu sii kis ta iloit se mi nen, mu -
siik kisivis tys ja tuo rei den toi min ta ta po jen ke hit tä mi nen, ja sil le otet tiin kaik ki ha -
luk kaat pyr ki jät, jot ka oli hy lät ty pää sy ko keis sa. Opet ta jat ja op pi laat sai vat mää -
ri tel lä va paas ti ope tus menetel mät ja ope tuk sen si säl lön. Kui ten kin to det tiin mo ni -
en op pi lai den ko ke van ope tuk sen tyl säk si ja riit tä mät tö mäk si. He toi voi vat op pi -
tun neil le mm. toi sen lais ta mu siik kia. Käy tän nös sä avoi men osas ton op pi lai ta ope -
tet tiin suu rin piir tein sa mal la ta val la kuin mui ta kin op pi lai ta, vaik ka kin il man tut -
kin to pai nei ta. Monet opet ta jat oli vat jo läh tö koh tai ses ti tyy ty mät tö miä avoi mel la
osas tol la opet ta mi seen. Työ koet tiin tur haut ta vak si, kos ka avoi men osas ton op pi -
lail la ei aja tel tu ole van val miuk sia vas taan ot taa si tä län si mai sen tai de mu siik kiin
pai not tu vaa ope tus ta, jon ka an ta mi seen opet ta jat oli vat saa neet kou lu tuk sen. Op -
pi lai ta pi det tiin her käs ti työ läi nä ja mu sii kil li ses ti avut to mi na. Avoi men osas ton
näh tiin myös tah raa van se kä mu siik kiopis ton ima goa et tä opet ta jan ope tusuraa.
34 Tämän kir joit ta jal ta on myös toi si naan tie dus tel tu, saa ko omal le lap sel le lau laa, vaik ka lau lai si vää rin. Olen
sa maa miel tä Bjork vol din kans sa, jo ka to te aa, et tei ole oi kein, jos bel can ton es te tiik ka mää rit te lee äi din
lau lun epä puh taak si ja kiel tää lau la mas ta. Päin vas toin pie ni lap si ei tie dä mi tään äi din ään tä kau niim paa ei -
kä tär keäm pää, kos ka sii hen kät key tyy ko ko äi din rak kaus ja se on lap sel le myös avain so si aa li seen elä -
mään. On tär ke ää, et tä lap si saa ko kea sen tun ne herk kyy den, jo ka äi din ja isän lau luun si säl tyy. (Björk vold
1991, 29, Teres ka 2003, 52 mu kaan. )
35 Arvi oi des saan Raja ton-lau lu yh ty een kon sert tia ar vos te li ja se koit ti mie les tä ni asiat to mas ti har ras tus- ja am -
mat ti lais kri tee rit toi siin sa. Arvos te li ja sa noo: ”Oli si voi nut ku vi tel la, et tä tä mä [yh ty een mai neik kuus] tar -
koit taa suo ma lais ten kan san lau lu jen ja ki vo jen pop-ral li en pik kusievää yh dis te lyä, jol lai nen on har ras ta ja -
kuorois sa muo tia. Mie li ku vat pe rin ne kuoro pii ri en ham paat to mas ta viih tees tä ka ri si vat jo kuun nel les sa si -
tä, mi ten hie nol la am mat ti taidol la ra jat to mat sel vit ti vät pai koin hy vin kin mut kik kaat ja kun nian hi moi set
har moni at. ”(Hau ru 2002.)
56