Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9.2 Hengityspaineen ja sävelkorkeuden säätely
On ym mär ret tä vää, et tä kun ää nen tuotos sa ja -sää te lys sä muu ten kin oli on -
gel mia, ne mo nin ker tais tui vat ne ga tii vi sis ta tun ne la tauk sis ta. Jän ni tys reak ti ot –
ku ten voi mis tu neen sym paat ti sen her mos ton ai kaan saa ma hen gi tys ryt min rau hat -
to muus (Boo ne & McFar la ne 1994, 3), li man eri tyk sen vä henemi nen ää ni väylän
li ma kal voil la ja ää nen va pi na (Lauk ka nen & Lei no 1999, 121) se kä kur kun pään
ali ta jui nen eks pres sii vi nen mi miik ka (Fona gy 1981) tai Tro ja nin (1952, Lauk ka -
nen & Lei no 1999, 98 mu kaan) ku vaa ma nie lun ah tau tu mi nen – vai keut ta vat sub -
glot taa li sen pai neen sää te lyä ja sä vel taso ja sää te le vi en li has ten toi min taa. Pää see
syn ty mään au to maat ti nen ne ga tii vi nen kier re, jo ta Gelb (1994) ku vaa pe läs ty mis -
re flek si nä.
Kos ka kaik ki en mie les tä oli tun tu nut no lol ta, jos jo ku kuu li omaa lau la mis -
ta, he oli vat tot tu neet lau la maan – sen vä hän, mi tä yleen sä kään lau loi vat – mah dol -
li sim man hil jaa ja hen nos ti. Jokai sen koh dal la oli ha vait ta vis sa, et tä hen gi tys näyt -
ti pai kal lis tu van rin ta ke hän ylä osiin ja ole tan, et tä hen gi tys ta pa hei jas te li osal lis tu -
ji en yleis tä jän nit tynei syyt tä. Arti ku laa tio elin ten liik keet oli vat sup pei ta ja jäyk -
kiä, ja kur kun pää vai kut ti ki reäl tä ja hie man ko hon neel ta. Lau la mis jän ni tys il me ni
si ten sel lai si na ke hon reak ti oi na, joil la oli ole tet ta vas ti vai ku tus ta mm. kur kun -
pään epä edul li sen asen non kaut ta ää ni huu li vä räh te lyyn, ää nen voi mak kuu teen ja
sä vel tasojen sää te lyyn (Sund berg 1986, 60; Boo ne ja McFar la ne 1994, 3). Lau lu -
ää ni kuu los ti aluk si ylei ses ti vuo toi sel ta 110 , ei vät kä esi mer kik si lau la mi sen voi -
mis ta misyri tyk set oi ke as taan joh ta neet ää nen voi mis tu mi seen. Siten sub glot taa li -
sen il man pai neen li säys ei ole tet ta vas ti voi mis ta nut lau lu ään tä, mi kä viit taa ma ta -
laan glot tis re sis tans siin (Sundberg 1986, 50–51).
Näh däk se ni lau la mi seen liit ty neet ne ga tii vi set tun ne te ki jät ja lau la mi sen
jän nit tä mi nen oli vat ne pe rus te ki jät, jot ka vai kut ti vat niin hen gi tyk seen, ää nen vä -
häi seen voi mak kuu teen kuin ää nen ylei ses ti hy po funk tio naa li seen laa tuun kin.
Val mius min kään lais ten lau la mi seen liit ty vi en ään ten tuot ta mi seen oli aluk si hy -
vin va ja vai nen. Esi mer kik si en sim mäi sel lä ryh mä tun nil la ko keil tu ”ih met te ly la lu -
lu”, jos sa pi ti käys ken nel lä sa lis sa tut ki en ym pä röivää ti laa ja kom men toi da nä ke -
mis tään ”ih me tel len” eri lai sil la ää nil lä, koet tiin lä hes pe lot ta va na. Oltiin sa mas sa
ti lan tees sa kuin Gelb (1994) ku vaa: ”Minun pi ti ol la val mis avaa maan suu ni ja
pääs tä mään il moil le en nen ko ke mat to mia ää niä – ja se oli kaik kein vaikeinta.”
9.2 Hengityspaineen ja sävelkorkeuden säätely
Osal lis tu jat oli vat var sin har jaan tu mat to mia lau la mi ses sa, ja il man pai ne tun tui
pur kaan tu van lä hes kai kil la ryöp säh tä mäl lä, mi kä vai keut ti pait si ha lu tun sä vel -
kor keu den yl lä pi tä mis tä (ks. Ser geant 1994, 70) myös pa laute me kanis min toi min -
taa. Palaute ei au di tii vi ses ti ei kä prop riosep ti ses ti (Welch 1985) voi nut ol la ko vin
110 Niko ja Vil le oli vat poik keuk sia: hei dän lau lu ää nen sä ei kuu los ta nut vuo toi sel ta. Muil la osal lis tu jil la vuo -
toi suus oli ha vait ta vis sa ai no as taan lau lu ää nes sä, ei pu he ää nes sä.
173