Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7 Tutkimusmetodinen lähestymistapa
mär rys tään sii tä. Kuu la (1999, 61) to te aa kin suo ma lai sis ta toi min ta tut ki muk sis ta
ra por toides saan ta val lisin ta ol leen, et tä tut ki jat hyö dyn si vät yh tä ai kai ses ti aja tuk -
sia useil ta op pi-isil tä ja toi min ta tut ki muk sen suun tauk sil ta. Tämä on ym mär ret tä -
vää, kos ka käy tän tö jen tut ki mis kon teks tit ja tut ki muk sel li set yk si tyis koh tai set ta -
voit teet vaih te le vat tut ki muk ses ta toi seen aset ta en eri lai sia vaa ti muk sia tut ki muk -
sen to teu tuk sel le. Yhte näi sen tut ki mustra di ti on ase mes ta toi min ta tut ki mus on pa -
rem min kin väl jä tut ki mus stra te gi nen lä hes ty mis ta pa, jo ka saa si säl tön sä pit käl ti
kul loi sel ta kin koh de alu eel taan (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 35).
7.1.1 Suunnittelun ja toiminnan vuoropuhelu
Toi min ta tut ki muk sel le luon teenomais ta on etenemi nen suun nit te lun ja toi min nan
”ken tän” ja ”teo ri an” vuo ro pu he lu na. Täs sä tut ki muk ses sa ken tän muo dos ti kym -
me nen lau lu taidot to man ai kui sen kans sa työs ken te ly ryh mä- ja yk si tyis tun neil la
lo ka kuun 1999 ja tam mi kuun 2001 vä lise nä ai ka na. Tut ki mus proses sis sa ta pah tu -
mat, ha vain not, aja tuk set, oi val luk set, kir jal li suu teen pe reh ty mi nen, ai neis ton ke -
rää mi nen, jär jes tä mi nen ja ana lysoin ti me ni vät li mit täin ja pääl lek käin. Tut ki muk -
sen al ka es sa mi nul la ei ol lut kirk kaa na sel vil lä, mil lai sel la kä sit teis töl lä tu li sin ai -
neis toon tart tu maan – en hän voi nut edes tie tää, mi tä tu li si tark kaan ot ta en ta pah tu -
maan, mi tä ta pah tu mis ta ha vait si sin ja mi ten nii tä tul kit si sin. Lisäk si tut ki mus koh -
tees ta ni ai kuis ten lau lu taidot to mi en lau la maan op pi mi ses ta oli saa ta vil la lä hin nä
yk sit täi siä ta paus ku vauk sia, jo ten en voi nut luo da vah vo ja en nak ko-ole tuk sia nii -
den pe rus teel la. Siten tut ki mus on ot teel taan ai neis to läh töi nen ja eks plo ra tii vi nen,
il mi ön pe rus kar toi tuk seen ja ym mär tä mi seen pyr ki vä. Tämä lä hes ty mis ta pa on
tie tys sä mää rin su kua Groun ded Theo ry -lä hes ty mis ta val le. Sii nä tut ki ja luo ana -
lyyt ti siä tul kin to ja ai neis tos ta ko ko tut ki mus proses sin ajan, mi kä suun taa ai neis -
ton ke ruu ta ja jäl leen tar ken taa teo reet ti sen tar kas te lua (Sil vo nen & Keso 1999;
Char maz 2003, 250) 90 . Olin ti lan tees sa, jo ta Ala suu ta ri (2001, 269) sa noo laa dul li -
sel le tut ki mus proses sil le omi nai sek si: ”Aineis ton ja tut kit ta van il mi ön ana lysoin ti
ete nee ai neis ton ke rää mi sen kans sa rin ta rin nan, niin et tä hy po teesi en tes taa mi nen
myös oh jaa uu den ai neis ton ke rää mis tä.”
Teo ria hah mot tui esi ym mär ryk sen se kä ken täl lä teh ty jen ha vain to jen ja
esiin nous sei den ky sy mys ten kaut ta nel jäk si nä kö kul mak si: kult tuu ri sen mai se -
man, sub jek tii vi sen ko ke muk sen se kä eräi den mu sii kin kog ni tii vi seen pro ses soin -
tiin ja ää nieli mis tön fy sio lo gi seen toi min taan liit ty vi en te ki jöi den tar kas te luk si.
Ken tän ta pah tu mi en ref lek toin ti ja tul kin ta kir jal li suu den avul la joh ti työs ken te ly -
ta po jen muok kaa mi seen, jon ka pe rus teel la työs ken te ly ken täl lä jat kui. Toteu tui
toi min nan ja teo ri an in duk tii vis-de duk tii vi nen syk li (ks. Heik ki nen & Jyr kä mä
1999, 36–37).
90 En kui ten kaan so vel ta nut Groun ded Theo ry-tyyp pis tä ai neis ton koo daus menetel mää (ks. Sil vo nen & Keso
1999).
134