Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
resen taa ti oi hin, jot ka myös mah dol lis ta vat tar kan ja no pe an mo to ri sen vasteen
aikaansaamisen.
5.3 Kategorinen kuuleminen
Ihmi sen kuu lo jär jes tel mä pys tyy ha vait se maan var sin pie niä, jo pa 0,5–2 Hz:n sä -
vel kor keusero ja (Han del 1989, 268). Kui ten kin, kun sä ve let ei vät esiin ny yk sit täi -
si nä är syk kei nä vaan osa na ko ko naisuut ta, suu ret kin poik keavuu det oi keis ta sä -
vel kor keuk sis ta hy väk sy tään puh tai na (Sie gel & Sie gel 1977b; Burns & Ward
1978; Wal ker 1994, 11–14). Ilmiön kat so taan pe rus tu van ka te go ri seen ha vait se -
mi seen, jol la tar koi te taan tai pu mus ta ha vai ta är sy ke jon kin luo kan jä sene nä se kä
vai keut ta ha vai ta as teit tai sia vaih te lui ta luo kan si säl lä (Ander son 1995, 60). Ihmi -
nen näyt tää kuun te le van niin pu hees sa kun mu sii kis sa kin mer ki tyk sel li siä yk si -
köi tä, ei ir ral li sia ään tei tä tai sä ve liä. Samoin kuin on vai ke aa yrit tää kuun nel la pu -
het ta ei-pu hee na, mu sii kil li ses ti har jaan tu neen hen ki lön on vai kea ol la kuu le mat ta
sä vel kor keuk sia jär jes tel mäl lis ten luok ki en, in ter val li en kaut ta. (Han del 1989,
271.) Kuten Seasho re ai koi naan to te si: ”Sävel kor keu den kuu le mi nen pe rus tuu pit -
käl le kuu le mi seen in ter val li-kä sit teis tön kaut ta”(Seasho re 1938/1967, Han del
1989, 286 mu kaan).
Kate go ri sen kuu le mi sen tut ki mus läh ti liik keel le pu heen ään tei den pii ris tä,
mut ta si tä on tut kit tu jo pit kään myös mu sii kil li sen ma te ri aa lin yh teydes sä. Klas si -
ses sa Loc ken ja Kel la rin ko kees sa koe hen ki löi den teh tä vä oli kuun nel la si ni ääni nä
tuo tet tu ja kol misoin tu ja, joi den pe rus sä vel oli a 1 (440 Hz) ja kvint ti e 2 (659 Hz).
Välis sä ole vaa ters siä vaih del tiin c 2 –cis 2 vä lil lä, eli frek vens si en 523–554 Hz vä -
lil lä 4 Hz:n as ke lin. Muu sik ko koehen ki löt osoit ti vat sel väs ti ka te go ris ta ha vait se -
mis ta. Mel kein kaik ki kol misoin nut, joi den kes kim mäi nen sä vel oli 546 Hz:n ylä -
puo lel la, kuul tiin duu ri kol misoin tu na, ja mel kein kaik ki soin nut, joi den kes kim -
mäi nen sä vel oli 540 Hz:n ala puo lel la, kuul tiin mol li kol misoin tu na. Kate go riara ja
aset tui si ten 542 Hz:n paik keil le. Sen si jaan ei-muu si kot ei vät osoit ta neet sel vää
ka te go ris ta ha vain noin tia. (Loc ke & Kel lar 1973.)
Kate go risoin ti tai pu muk sen an sios ta suu ret kin poik keamat puh tais ta sä ve -
lis tä hy väk sy tään oi keik si. Esi mer kik si har jaan tu neet muu si kot ar vi oi vat 63 %
kuul luis ta in ter val leis ta (kvart ti, tri tonus ja kvint ti) ol leen puh tai ta, vaik ka to del li -
suu des sa vain 23 % niis tä oli tark ko ja. Kuu li jat siis so vit ti vat val ta osan in ter val -
leis ta so pi viin luok kiin. (Sie gel & Sie gel 1977b.) Wal ker (1994, 13) ana lysoi kol -
men te no rin le vy tys tä Brit te nin sä vel lyk ses tä ”Serenadi te no ril le, käy rä tor vel le ja
jou sil le”. Näis sä tun net tu jen lau la ji en ää ni tyk sis sä to det tiin jo pa 30 sen tin poik -
keamia tar kas ta sä vel kor keudes ta. Poik keamia ei sel väs ti kään koet tu epä puh tauk -
si na, kos ka ää nit teet ovat pää ty neet kau pal li seen levytykseen.
Ei-muu si koil la ka te go ri nen ha vait se mi nen on muu si koi hin ver rat tu na huo -
mat ta vas ti hei kom paa tai ole ma ton ta (Sie gel & Sie gel 1977a; Burns & Ward 1978;
Zator re & Hal pern 1979; Burns 1999). Näyt tää kin sil tä, et tä ka te go ri nen ha vait se -
mi nen pe rus tuu vah vas ti op pi mi seen. Pelk kä mu sii kin kuu le mi nen – toi sin kuin äi -
din kie len kuu le mi nen – ei vält tä mät tä joh da ha vain to jen ka te go risoi tu mi seen.
Kos ka mu sii kin opis ke lu usein si säl tää nuot tien ja in ter val li en ni mi en omak su mis -
96