Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4.1 Minuus kulttuurisena prosessina
ty mys tä, eh kä kaik kea näi tä yh tä ai kaa kin. Yri tän seu raa vis sa lu vuis sa tar kas tel la
tä tä prob le ma tiik kaa, lau la mis ta, yk si löl lis tä ko ke mus ta ja nii hin vai kut ta via kult -
tuu ri sia ja yh teisöl li siä tekijöitä.
4.1 Minuus kulttuurisena prosessina
Itseen liit ty viä kä sit tei tä – ku ten mi nä, mi nuus, it se, it seys, iden ti teet ti ja mi nä ku va
–käy te tään hie man eri ta voin yh teydes tä ja teo riape rin tees tä riip puen, ja nii den
tark ka ra jaa mi nen on var sin vai ke aa. Käy tän täs sä tut ki muk ses sa kä sit tei tä mi nä,
mi nuus, it se ja iden ti teet ti sii nä mer ki tyk ses sä, kuin nii tä käy te tään kult tuu ri psy -
ko lo gi ses sa ja so sio kon struk tii vi ses sa kir jal li suu des sa. Usein eng lan nin kie li nen
il maus on ”self”, ”I” tai ”iden ti ty”. 47
Kult tuu ri psy ko lo gi ses sa vii te ke hyk ses sä ih mi sen mi nuus ja iden ti tee tin
muo dos tu mi nen näh dään ta pah tu vak si yk si lön ja so sio kult tuu ri sen ym pä ris tön
dy naa mi ses sa vuo ro vai ku tuk ses sa. Kuten Wen ger (2003, 146) sa noo, ym mär rys
ih mise nä ole mi ses ta vää ris tyy, ”jos ih mi sen mi nuut ta ja iden ti teet tiä yrit tää tar kas -
tel la jo ko vain yk si lön tai vain yh teisön nä kö kul mas ta. Tar kas te lu on koh dis tet ta -
va pro ses siin, jos sa yk si lön ja yh teisön vuo ro vai ku tus to teu tuu”. Koke mus it ses tä
on si ten yk si tyi nen, sa mal la kun se vää jää mät tä on ole mas sa osa na si tä ym pä ris töä,
jos sa ih mi nen elää ja toi mii. Seu raa vas sa Bru ne rin me ta fo ras sa ki tey tyy mie les tä ni
kau niis ti yk si lön, yh teisön ja kult tuu rin pe rus ta van laa tui nen vuo ro vai ku tus suh de:
Kun ih mi nen syn tyy, hän as tuu näyt tä möl le, jos sa on jo näy tel mä me nos sa. Juo ni
on jos sain mää rin avoin, mut ta näy tel män hen ki löil lä on kä si tys sii tä, mis tä näy tel -
mäs sä on ky se. He joh dat te le vat uu sin ta tu lo kas ta ym mär tä mään näy tel män kä si -
kir joi tus ta ja ot ta maan osaa sen vuo rosanoi hin. (Bruner 1995, 34.)
47 Idea ”mi näs tä” on mel ko uu si: Kes ki ai kai sel le ih mi sel le ”Kuka mi nä olen?” -ky sy mys ei ol lut eri tyi sen
polt ta va. Minä sai mää reen sä per heen jä senyy den, so si aa li sen ase man, syn ty mä pai kan ja su ku puo len mu -
kaan – mi nä oli jo tain nä ky vis sä ole vaa. Kris til li sen maa il man ku van mu kaan ih mi nen oli si tä pait si vain lä -
pi kul ku mat kal la maa il mas sa; oleel li set asi at odot ti vat kuo le man jäl kei ses sä elä mäs sä. Vas ta uu den ajan
mur ros so si aa lisi ne ja tek nisi ne muu tok si neen loi maa pe rää 1800-lu vun lop pua koh den voi mis tu neel le
ideal le mi nuu des ta sa lat tu na, pii los sa ole va na voi ma na, jon ka luo taa mi seen saa te taan tar vi ta asian tun ti -
ja-apua. (Bau meis ter 1999, 3–4.)Psy ko lo gia tie teen al ku ai koi na mi nää lä hes tyt tiin int ros pek tii vi sen tut kis -
te lun avul la. Wil liam James toi en sim mäise nä psy ko lo gi aan 1800-lu vun lo pul la aja tuk sen it sen so si aa li ses -
ta as pek tis ta (Wager 1994, 24). Vuo si kym meniä hal lit se vas sa ase mas sa ol lut be ha vioris ti nen kou lu kun ta
hyl kä si mi nän kä sit teen ko ko naan. Toi saal la psy ko analyyt ti nen teo ria on ko ros ta nut per soonal li suu den ra -
ken tu mi ses sa ha lu a mi sen psy ko dynamiik kaa Freu din struk tu raa li sen ja dy naa mi sen teo ri an pe rus tal ta
(Vuo ri nen 1995, 73–78). 1950-lu vul ta läh tien hu manis ti nen psy ko lo gia nos ti vas ta reak tio na be ha vioris -
mil le sub jek tii vi sen ko ke muk sen jäl leen ar voon sa. Vähi tel len psy ko lo gien kiin nos tus al koi koh dis tua kog -
ni tii vi sen psy ko lo gian nou sun myö tä toi saal ta in for maa tion proses soin tiin, toi saal ta mer ki tys ten ra ken ta mi -
seen ja iden ti tee tin ra ken tu mi seen so sio kult tuu ri ses sa vii te ke hyk ses sä. (Bru ner 1995, 1996; Hol land 2001;
Wen ger 2003; Paja res & Schunk.) Minä on ny ky ään yk si eni ten tut kit tu kä si te psy ko lo gias sa, ja kat so taan,
et tä ko ke mus mi näs tä on yh teis tä kai kil le ih mi sil le huo mat ta vis ta kult tuu ri sis ta erois ta huo li mat ta (Bau -
meis ter 1999, 1). Monis sa kol lek tii vi sen kult tuu rin mais sa kä si tys mi näs tä pe rus tuu riip pu vuu teen muis ta
ih mi sis tä toi sin kuin län si mais sa, jois sa yk si löä ko ros ta va ih mis kä si tys ko ros taa riip pu mat to muut ta (Mar -
kus & Kitayma 1999, 339).
71