Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin mahdolliset maailmat
pei siin ja lau la mi seen yh des sä olon muo to na. Ole tan, et tä sa man tyyp pi siä ta voit -
tei ta on muil la kin lau lu ha lui sil la ih mi sil lä. Tut ki muk ses sa tu li esiin, mi ten lau la -
mi nen tar jo aa rik kaan ka na van esi mer kik si it sen il maisul le, yh teisöl li siin ko ke -
muk siin ja an taa ener gi aa. Lau la mi nen avaa mah dol li suuk sia it seyt tä jä sen tä viin
vir taus ko ke muk siin (Csiks zent mi ha lyi 1991), mui hin hen ki lö koh tai sen kas vuun
vai kut ta viin seik koi hin (ks. Elliott 1995, 130) ja luo yh des sä lau let ta es sa yh teis -
hen keä ja luot ta mus ta ym pä ril leen (Anshel & Kip per 1988). Täl lai set sei kat ovat
myös vah vo ja mo ti vaa tio naa li sia te ki jöi tä laulamaan oppimisessa.
Ulot tu vuu det 14–15: Se, mil lai nen il ma pii ri opis ke lu ti lan tees sa val lit see,
rat kai see pit käl ti myös op pi mis tu lok sia (Antti la 2000, iv, v; myös Ruis mä ki 1991,
236–239). Mikä li tun ne ha vain to ko ke muk set (Mahn & John- Stei ner 2002, 49)
lau la mis ti lan tees sa ai he ut ta vat hä pe än ja ah dis tuk sen tun tei ta, opis ke li ja voi kes -
kit tyä säi lyt tä mään kas von sa ja suo jaa maan it se tun to aan sen si jaan, et tä kes kit tyi si
esi mer kik si mal li ää nen seu raa mi seen ja lau la mi seen (ks. Boe ka erts & Nie mi vir ta
2000, 427–430, 443). Myös täs sä tut ki muk ses sa tu li sel väs ti esiin, mi ten hy vä ja
luot ta muk sel li nen il ma pii ri on suo ras taan on nis tu mi sen ja op pi mi sen edel ly tys.
Yhden osal lis tu jan eli Vil len sa nat luon neh ti vat osal lis tu ji en kä si tys tä asi as ta ylei -
ses ti: Ilma pii ri vai kut taa olen nai ses ti ha luun ot taa ris ke jä – epä on nis tu mi sen ja
mo kaa mi sen ris ki täl lai ses sa ”uu des sa ju tus sa” on kum min kin mu ka na. Hyvä ja
kan nus ta va il ma pii ri aut taa ni men omaan us kal ta maan ja yrit tä mään ja et si mään
tä tä uut ta il maisua. Kos ka il ma pii ri ja sen osa te ki jä nä pa laute ovat yh teydes sä it -
se luot ta muk seen, pys ty vyy den tun tee seen ja lau la mi sen kog ni tii vi siin ja fy sio lo -
gi siin ta pah tu miin, sen merkitystä ei voi liioitella.
Tämä tut ki mus tu kee Wel chin (1985) skee ma teo rian mu kais ta nä ke mys tä
sii tä, et tä ul ko puo li sen an ta ma tark ka pa laute on ai na kin jos sain har joit te lun vai -
hees sa to den nä köi ses ti vält tä mä tön tä lau lu tark kuu den ke hit tä mi sek si. Edel tä vis sä
lu vuis sa esi tän esi merk ke jä har joit te lu ti lan teis ta, jois sa on kuul ta vis sa tar kan pa -
laut teen lau la mis ta kor jaa va vai ku tus. Pelk kä tark ka pa laute il man op pi mi sen ko -
ko naisuut ta tu ke vaa il ma pii riä voi kui ten kin kään tyä it se ään vas taan ja suo ras taan
hei ken tää op pi mis tu lok sia. Sik si pai no tan ope tus mal lis sa (lu ku 12.4.) se kä opis ke -
luil ma pii rin et tä tar kan oh jaa van pa laut teen mer ki tys tä. On muis tet ta va, et tä op pi -
mi nen ei ole ai no as taan ra tio naa li nen vaan ko ko nais val tai ses ti ih mi sen ek sis ten ti -
aa li seen ole mi seen ja iden ti teet tiin liit ty vä asia (myös Varila 1999).
Pro jek tis sa opit tu ei vält tä mät tä kes tä val lit se van ab so luut ti sen lau lu tai tous -
ko muk sen pai nei ta. Lau la misit se luot ta mus voi järk kyä ja lau lu tai to taan tua, jos
ym pä ris tö ei tue lau lu ää nen käyt tä mis tä ja ke hit tä mis tä. Eri tyi sen ikä viä ovat Roo -
san ja Juhon ker to mat ta pauk set, jois sa mu sii kin am mat ti lai set hor jut ti vat Lau le -
taan–pro jek tin jäl keen luot ta mus ta omaan lau la mi seen (ks. lu ku 11.7).
Ulot tu vuus 16: Pro jek tin al ku puo lel la oli sel väs ti näh tä vis sä, kuin ka lau la -
mi sen jän nit tä mi nen nä kyi ke hon kie les sä ja kuu lui ää nes sä. Lau la mi seen liit tyi
no lou den ja hä pe än tun tei ta, mi kä lie nee yh teydes sä ko ko nais val tai siin lau la mi sen
kan nal ta var sin kiel tei siin ke ho reak ti oi hin: ar ti ku laa tio elin ten liik keet oli vat sup -
pei ta ja jäyk kiä, kur kun pää vai kut ti ki reäl tä ja hie man ko hon neel ta ja hen gi tys kat -
ko nai sel ta (ks. Sund berg 1986, 60; Boo ne & McFar la ne 1994, 3; Lauk ka nen &
Lei no 1999, 98). Täl lai set reak ti ot ovat omi aan myös vä hen tä mään pys ty vyy den -
tun net ta (Ban du ra 1997, 14). Lau la mis roh keu den kas va mi sen ja mo nen lais ten
244