Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
kui ten kin jär jes tys tä sä vel ma te ri aa liin, an taa sil le mer ki tyk siä ja saa ih mi sen toi si -
naan it ke mään tai nau ra maan, naut ti maan kuu le mas taan tai in ho amaan si tä. Mu -
siik ki kieh too ih mis tä, vai kut taa emo tio naa li ses ti 54 ja on suu rim mak si osak si kult -
tuu ri ses ti opit tua. Musiik kiin liit ty vä te ke mi nen, oli pa se kuun te le mis ta, tans si -
mis ta tai soit ta mis ta, on vält tä mät tä kog ni tii vi nen tai to. Jot ta mu siik kia voi si ym -
mär tää, on mu sii kis ta syn nyt tä vä jon kin lai nen si säi nen rep resen taa tio. Se, mil lai -
sia rep resen taa ti oi ta (ks. lu ku 5.2) ih mi nen muo dos taa, mää rää si tä, mi ten hän
muis taa mu siik kia ja pys tyy esit tä mään si tä. Tee man va ri aa tiota ei ta jua va ri aa -
tiok si, jol lei muis ta, mil lai nen tee ma oli. Sävel tä mi sen tai mu siik ki kap pa lei den
esit tä mi sen li säk si myös sel lai set toi min not ku ten sä vel män vi hel tä mi nen tai ”vää -
rän” sä ve len kek si mi nen ou dos ta me lo dias ta vaa ti vat mo ni mut kai sia kog ni tii vi sia
taitoja. (Sloboda 1990, 1–3.)
Elliott (1995, 53–67) ko ros taa prak si aa li ses sa mu siik ki kas va tusajat te lus -
saan mu sii kin pro se du raa lis ta omi nais laa tua ja to te aa, et tä yh tä pal jon kuin mu -
siik ki on ää niä, se on toi min taa. Musiik ki ja muu sik kous il mene vät toi min nas sa ja
mu sii kil li ses sa te ke mi ses sä. Musiik ki on luon teel taan käy tän nöl lis tä tie tä mis tä,
ajat te lua toi min nas sa ja tie toa toi min nas sa (thin king-in-ac ti on ja kno wing-in-ac ti -
on) 55 . Muu sik kous koos tuu pro se du raa li suu teen liit ty vis tä for maa leis ta, in for maa -
leis ta, imp res sionis ti sis ta ja me ta kog ni tii vi sis ta ulot tu vuuk sis ta 56 , jot ka kaik ki
ovat ole muk sel taan non ver baa le ja ja ti lan nesidon nai sia. For maa li nen tie tä mi nen
tar koit taa mu siik kisanakir ja mais ten kä sit tei den teo ri oi den jne. ta ju amis ta. Se voi
ol la myös non ver baa lia, jo tain, mi tä ih mi nen pys tyy ta ju amaan kuun nel les saan
mu siik kia tai to teut ta maan mu sisoides saan. Infor maa li nen tie tä mi nen ra ken tuu
toi min nas sa ref lek toi mi sen kaut ta (ref lec ting in ac ti on) ja edel lyt tää ta jua sii tä, mi -
tä ar vi oi da ja mil loin, se kä mu sii kil li sen kon teks tin, ku ten tyy li kysymys ten tun te -
mis ta. Impres sionis ti nen tie tä mi nen viit taa in tui tii vi seen tie toon sii tä, et tä jo kin
toi min ta on pa rem pi kuin jo kin toi nen. Impres sionis tis ta tie toa ei usein kaan pys ty
pe rus te le maan, vaan se elää kog ni ti oi den emo tio naa lis ten as pek tien va ras sa – ja
mu sii kin voi pe rus tel lus ti sa noa ole van emo tio naa li ses ti la tau tu nut il miö. Meta -
kog ni tii vi nen tie tä mi nen 57 tar koit taa ky kyä ar vi oi da ja sää del lä mu sii kil lis ta toi -
min taa se kä toi min nan het kel lä et tä toi min nan jäl keen. Kyky ku vi tel la mie les sä
etu kä teen, ta pah tu man ai kai ses ti ja jäl ki kä teen mu sii kil lis ta tuo tos ta on tärkeä osa
metakognitiivisia taitoja.
54 Nyky ään aja tel laan kog ni tii vis ten pro ses si en ole van erot ta mat to mia emo tio naa li sis ta pro ses seis ta (mm.
Nää tä nen 2004, 4–5) ja ih mi sen toi min nan pe rus edel ly tyk si nä voi daan pi tää se kä af fek tii vis ta et tä kog ni tii -
vis ta tie don kä sit te lyä. Esi mer kik si yk sin ker tais ten ää nisig naa li en kä sit te ly kuu lo ai vo kuorel la riip puu mer -
kit se väs ti sii tä, koe mme ko ole vam me tun ne tasol la uh kaa vas sa vai tur val li ses sa ym pä ris tös sä (Surak ka
2004, 20).
55 Elliott (1995, 54) huo maut taa käyt tä vän sä Donald Schö nin tun net tu ja kä sit tei tä.
56 Täs sä Elliott so vel taa Berei te rin ja Scar da ma li an (1993) jaot te lua eri lai sis ta tie tä mi sen la jeis ta.
57 Elliott (1995, 66) käyt tää me ta kog ni tii vi ses ta tie tä mi ses tä myös ter miä ”su per visory mu si cal know led ge”.
92