Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7.2 Lauletaan–projektin kuvaus
ajat te lus sa. Yksit täis ten ele ment tien ase mes ta ra ken ne, ele ment tien kes ki näi set
suh teet ja kes ki näi nen jär jes täy ty mi sen ta pa ovat olen nai sia. Kuten vi su aa li nen
struk tu roin ti vaa tii ky kyä ava ruu del li seen hah mo tuk seen, mu sii kil li sen ma te ri aa -
lin hah mot ta mi nen vaa tii ky kyä au di tii vi seen struk tu roin tiin. Mut ta ku ten ava ruu -
del li nen hah mot ta mi nen ei pe rus tu tark kaan nä kö ky kyyn, myös kään ky ky ta ju ta
ää nis tä muo dos tu via hah mo ja ei rii pu ky vys tä kuul la pie niä ero ja ää nen kor -
keudes sa, pi tuu des sa, voi mak kuu des sa tai vä ris sä – vaik ka kin ky ky kuul la näi tä
ero ja on edel ly tys kuul la ra ken tei ta. (Kar ma 2003, 22.)
Psyyk ki nen funk tio, jo hon au di tii vi nen struk tu roin ti no jaa, on luon teel taan
hie rark ki nen. Musii kil li sen ra ken teen ra ken ne osi en ero jen ha vait se mi nen edus taa
alem man ta son hie rar ki aa, ja struk tu roin ti käyt tää alem paa hie rar kiatasoa ele ment -
tei nään. Audi tii vi set struk tuu rit ovat pri maa re ja mu sii kin pro ses soin nin kan nal ta,
kos ka struk tuu rei den ole te taan kan ta van mu sii kil lis ta mer ki tys tä. Kyky au di tii vi -
seen struk tu roin tiin on se pe rus ta, jol le mu sii kil li set tai dot har jaan nuk sen myö tä
ra ken tu vat ja jol la on mer ki tys tä mu sii kil lis ten tai to jen op pi mi sen help pou den
kan nal ta. Audi tii vi nen struk tu roin ti on luon teel taan spon taa ni, no pea ja jok seen -
kin tie dos ta ma ton pro ses si. Mikä li ole tus au di tii vi ses ta struk tu roin nis ta pri maa ri -
na pro ses si na on oi kea, se on suh teel li sen riip pu ma ton mu siik ki la ji en ja -tyy li en
vaih te lus ta kult tuu ris ta toi seen, sa moin kuin mu sii kil li sen har jaan nuk sen mää räs -
tä. (Kar ma 2003, 6, 22.) Tes tin tar koi tuk se na ei ole mi ta ta kaik kia mu sii kin alu eel -
la tar vit ta via omi nai suuk sia, vaan pri maa ria mu si kaa li suut ta, jo ka on juu ri ään ten
struk tu roin ti ky kyä (Karma 1986, 70).
Loka–joulukuu 1999: Ensimmäinen opetusperiodi
Periodi koos tui kym me nes tä ryh mä tun nis ta Sibe lius-Aka te mi an Töö lön ka dun toi -
mi pai kan Aino Ackté- tai Wege lius-sa lis sa. 95 Tun nit pi det tiin vii koit tain ar ki-il ta -
na klo 17–20. Tapaa mi set vi de oi tiin. Vide oin nin hoi ti sii hen pal kat tu hen ki lö, ja
osal lis tu jil le oli ker rot tu etu kä teen vi de oin nis ta.
Luo kit te len ryh mä tun tien ta pah tu mat kym me neen si säl tönimik kee seen:
läm mit te ly jä, imp ro visaa ti oi ta, hen gi tyshar joi tuk sia, mie li ku vi en hyö dyn tä mi nen,
sol misoin ti har joi tuk sia, lau lu jen lau la mi nen, tie don ja ka mi nen, asen ne muok kaus,
kes kus te lua ja ko ti läk sy jä. Nimik keet ovat luon nol li ses ti osit tain pääl lek käi siä ja
nii den si säl tä mät toi min not vai kut ta vat toi siin sa. Esi tän ryh mä tun tien toi min nas ta
yh teen ve don liit tees sä 17.
Periodin ai ka na ke rä sin seu raa van tut ki mus ai neis ton:
Lau lu päi vä kir ja ja tun ti pa laut teet: Ryh mä tun nin päät teek si kir joi tin nä ky -
vil le teh dyt har joit teet ja pyy sin ar vi oi maan nii den hyö dyl li syyt tä ja miel -
95 Tal vel la 1999 ko koon tu nut pi lot ti ryh mä (lu ku 7.2.1) oli si mie lel lään jat ka nut lau lu har joi tuk si aan, mut ta
ajan puut teen vuok si en pys ty nyt oh jaa maan ryh mää. Tar jo sin pi lot ti ryh män jä senil le mah dol li suu den osal -
lis tua var si nai sen tut ki mus ryh män har joi tuk siin. Osal lis tu mi nen jäi vä häi sek si: yk si hen ki lö oli mu ka na
kak si ker taa ja yk si hen ki lö ker ran.
141