You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 Laulutaidottomuutta koskevia tutkimuksia<br />
vis sa, et tä har jaan tu mat to mi en ai kuis ten lau la mis ke hi tys tois tai si lap sil la to det ta -<br />
vaa kehitystä. (Ks. luku 5.7.1.)<br />
Topp (1987) opet ti me nes tyk sel li ses ti yh tä tois ta opis ke li jaa lau la maan pro -<br />
jek tis sa, jon ka ni mi oli ”Musiik kia niil le, jot ka pel kää vät mu siik kia”. Ope tus<br />
koos tui mu sii kin teo rian al keis ta, pia non soi tos ta, ää nen tuot to me kanis min har joit -<br />
ta mi ses ta, yk sit täis ten sä vel ten ja in ter val li en tois ta mi ses ta, lau lu jen lau la mi ses ta<br />
yk sin ja yh des sä ryh män kans sa. Ope tus ta an net tiin vii te nä päi vä nä vii kos sa kol -<br />
me tun tia päi vit täin. Osal lis tu jat op pi vat myös har joit te le maan jos sain mää rin it se -<br />
näi ses ti. Kuu kau den mit tai sen ope tus jak son ai ka na jo kai nen edis tyi huo mat ta vas -<br />
ti, vaik ka vii si opis ke li jaa yh des tä tois ta ei aluk si pys ty nyt lau la maan ha lut tu ja sä -<br />
vel kor keuk sia lain kaan. Lop pu kon ser tis sa jo kai nen soit ti pia no kap pa leen, lau loi<br />
yk sin, yh des sä pie nen ryh män kans sa ja yh des sä kaik ki en kans sa. Kaik ki yk -<br />
sinesite tyt lau lut laulettiin nuotilleen. Opiskelijat tukivat toisiaan projektissa ja<br />
kokivat suurta tyydytystä oppimisestaan saadessaan mahdollisuuden aktiiviseen<br />
musiikin tekemiseen.<br />
Myös Rau ta vaa ran (1996) hei kos ti lau la nei den opet ta jik si opis ke le vi en lau -<br />
lu puh taus pa ra ni ja ää niala laa je ni 12 ryh mä tun nin ja yk si löl li sen oh jauk sen ai ka -<br />
na. Yksi löl li nen oh jaus kä sit ti kuu si noin 20 mi nuu tin ta paa mis ta. Ope tus koos tui<br />
ää nen käyt tö me kanis min har joi tuk sis ta ja lau lu jen lau la mi ses ta. Opis ke li jat ko ki -<br />
vat ope tus jak son mie lek kääk si ja tar peel li sek si. Mit chell (1991) ra por toi, et tä kol -<br />
me ai kuis ta, jot ka ei vät lau la neet nuo til leen, op pi vat 8–12 vii kon har joit te lu jak son<br />
ai ka na tuot ta maan oi kein sä vel kor keuk sia yh tä ai kaa kos ke tin soit ti men kans sa,<br />
mut ta hei dän ky kyn sä lau laa lau lu ja (free sin ging) ei tuo na ai ka na ke hit ty nyt. Tut -<br />
ki ja ar ve li syy nä ole van lii an ly hy en har joi tusajan. Monet Kuk ka mä en Suzu ki-lau -<br />
lu ko kei luun osal lis tu neet odot ta vat äi dit, jot ka ei vät ol leet lau la neet sit ten kou lu -<br />
ajan, oli vat tot tu mat to mia käyt tä mään lauluääntänsä. Kevyen mekanismin (pää -<br />
soin nin) op pi mi nen yhdessä tiettyjen harjoitusten kanssa laajensi monen äänialaa<br />
ja paransi laulupuhtautta. (Kukkamäki 2000, 75.)<br />
Brown ker too ta pauk ses ta, jos sa erään nuo ren nai sen en sim mäi sen luo kan<br />
opet ta ja oli lei man nut tä män ”mo no toni sek si”. Saa tu aan kol men kuu kau den ajan<br />
lau lu tun te ja nai nen pys tyi lau la maan ma ta laa ään tä naist rios sa ja työs ken te li myö -<br />
hem min mu sii kinopet ta ja na. Niil le, joi den ky ky ta ju ta sä vel kor keuk sia on puut -<br />
teel li nen, Brown suo sit te lee har joi tuk sek si pia non kans sa yk sit täis ten ään ten tois -<br />
ta mis ta. Tär ke ää on jär jes tys: opis ke li ja lau laa en sin jon kin ää nen, se soi te taan pia -<br />
nos ta ja oh ja taan opis ke li jaa ha vain noi maan kuu le maan sa. Vaik ka op pi mis proses -<br />
si on hidas, ”olen havainnut, että edistystä voi tapahtua”. (Brown 1996, 69–70.)<br />
Vaik ka yk si löl li nen oh jaus on mo nes sa ta pauk ses sa vält tä mä tön tä, myös<br />
kuo ros sa lau la mi nen voi mer kit tä väs ti ke hit tää niin hei kos ti lau la vi en las ten kuin<br />
ai kuis ten kin tai toa. Suo mes sa toi mii joi ta kin kirk ko kuoro ja Kör för al la -pe ri aat -<br />
teel la, ja esi mer kik si Lon toos sa toi mii ”En osaa lau laa” -kuo ro (”Can’t Sing<br />
Choir”). Olen nais ta tä män tyyp pi ses sä kuo ro toi min nas sa on se, et tä teh tä vät ovat<br />
riit tä vän help po ja ja luo daan myön tei nen ja kan nus ta va il ma pii ri, jos sa saa lau laa<br />
vää rin. (Lam pi nen 2000; Ric hards & Dur rant 2003, ks. lu ku 3.3.2). Kuo ron joh ta -<br />
jan tai opet ta jan asen ne on il ma pii rin kan nal ta rat kai se va. Hänen on osoi tet ta va it -<br />
se ole van sa in nos tu nut pait si lau la mi ses ta myös mu sii kis ta ja ih mi sis tä. Ihmi siä on<br />
au tet ta va huo maa maan, et tä lau la mi nen on haus kaa. (Lyon 1993, 20.)<br />
34