Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9.4 Pohdintaa rekisterikysymyksen osuudesta laulamisvaikeuksissa
kor kei den ää ni en jäl keen (Lauk ka nen 15.9.2002). Arve len, et tä vai keut ta kor keis -
ta ää nis tä ma ta lam piin siir ty mi ses sä voi si li säk si se lit tää se, et tä kou lut ta mat to mat
lau la jat ve nyt tä vät ää ni huu li aan enem män kuin kou lu te tut tuot ta es saan sa man kor -
kui sia ää niä (Son ni nen 1989–1990, 18), mi kä saat taa ai he ut taa ää ni huu li ku dok sel -
le me kaanis ta ra si tus ta.
9.4.2 Miesäänten tarkastelua
Pro jek tin mies osal lis tu jat ko ki vat jo noin e:n, 164 Hz (Juho, Niko ja Vil le) ja noin
g:n, 196 Hz (Eetu), alu een ylä puo li set sä vel tasot ou doik si ja han ka lik si, ku ten tä -
mä kom ment ti osoit taa: tun tuu, et tä täl lai kor keel ta lau la mi nen ei ole mies ten puu -
haa ol len kaan, mi täs vin ku mis ta tää on. Brown (1996, 56) to te si mies ten her käs ti
pi tä vän omaa fal set to ään tä ou to na, mut ta täs sä ou dok si koet tiin jo pal jon ma ta lam -
mat kin ää net. Mies ten hän kat so taan lau la van sa mal la re kis te ril lä ai na pie nen ok -
taa vin ylä ra joil le as ti. Mie säänil le ta val lis ta re kis te risiir ty mää alu eel la d 1 –f 1 eli se -
con do pas sag gio (Tit ze 1994, 263) ei tut ki muk sen mie hil lä ol lut ole mas sa, kos ka
ää ni ei yl tä nyt sin ne lain kaan. Hei dän ää nieli mis tön sä oli va kiin tu nut toi mi maan
pu hu mi ses sa tar vit ta val la rin ta re kis te ri me kanis mil la, ja ää nialan ylä ra ja e–g:n tie -
noil la tar koit ti heil lä ää nen tyys tin lop pu mis ta. Asian voi si olet taa liit ty vän vä hän
lau la neil la mie hil lä eh kä fy sio lo gi ses sa ää nialas sa sä ve lil lä h–f (Tit ze 1994, 265
tut ki musyh teen ve to) ha vait ta vaan re kis te ri ra jaan ja mah dol li ses ti myös sii hen, et -
tä fal set ti re kis te riin siir ty mää saat taa pu he ää nes sä esiin tyä jo 150 Hz:n tie noil la,
eli juu ri pie nen e:n ja d:n koh dal la (ks. lu ku 6.3). Ilmiö on mie len kiin toi nen ja saa
toi vot ta vas ti li sä va lais tus ta tu le vai suu den tut ki muk ses sa.
Nikon en sim mäi set yri tyk set lau laa kor keal le kuu los ti vat huu ta mi sel ta.
Pyr kies sään lau la maan ylös hän ku rot ti voi mak kaas ti pää tä ylös päin, jol loin leu ka
se kä kau lan ja nis kan alu eet jän nit tyi vät. Lopul ta ra ja, jon ka yli ää ni ei enää men -
nyt, tu li vas taan vii meis tään sä ve len as-paik keil la ja fal set toon siir ty mi nen epä on -
nis tui 115 . On mah dol lis ta, et tä hä nen lau la es saan ylös päin ta pah tui seu raa vaa:
Samaan ai kaan kun vo ca lis jat koi su pis tu mis taan edis tä en rin ta re kis te risävyä,
ct-li has su pis tui ve nyt tä en ää ni huu lia. Voca lis ja ct-li has ovat an ta gonis ti sia li hak -
sia, ja jos sub glot taa li nen pai ne sa man ai kai ses ti nou see, tu lok se na on avoin huu ta -
va ää ni, jo ka voi rin ta re kis te rin ylä ra joil la lop pua äkil li ses ti tai siir tyä ta hat to mas ti
fal set toon. (Son ni nen 1989–1990, 18; Ros sing 1990, 359). Nikon koh dal la ei niin -
kään tul lut esiin äk ki näi nen siir ty mi nen fal set toon, pa rem min kin hä nen ää nen sä
ker ta kaik ki aan lop pui ylä ra jal la. Niko op pi kui ten kin pro jek tin ai ka na tuot ta maan
kor keam pia ää niä vä hem män pu ris tei sel ta kuu los ta val la ta val la esi mer kik si nyök -
kää mäl lä hie man pääl lä voi mak kaan ylös päin ku rot tau tu mi sen ase mes ta ja lau la -
mal la hil jem paa. Hil jai sem pi ää ni edis tää ke vy em män re kis te rin löy tä mis tä (Hira -
no, 1988, 66), mi tä esi mer kik si myös Brown (1986) ja Pasa nen (29.1.2004) suo sit -
te le vat harjoituskeinona.
115 Niko oli ää ni tyy pil tään bas so mai nen, ja as-sä vel lie nee hä nen re kis te ri vaih dos paik kan sa (ks. lu ku 6.3).
179