Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3.2 Instituutiot merkitysten kantajina
3.2.3 Esteettisen musiikkikasvatuskäsityksen muita
heijastusvaikutuksia
Tämä tut ki mus ei suo ra nai ses ti kos ke mu siik kiop pi lai tos toi min taa ei kä yri tä ot taa
kan taa kou lu jen mu siik kiope tuk sen ope tus suun ni tel miin, mut ta tut ki mus ai heen
kan nal ta on vie lä esi tet tä vä joi ta kin nä kö kul mia mu siik kiop pi lai tok sis ta. Näin sik -
si et tä se, mi ten mu siik kia opet ta vat hen ki löt kou luis sa ja mu siik kiopis tois sa toi -
mi vat, pe rus tuu hei dän ins ti tuu ti oi den edus ta ji na omaa viin sa kä si tyk siin mu sii kis -
ta, mu si kaa li suu des ta, soi ton tai lau la mi sen op pi mi ses ta. Musii kin am mat ti lais ten
kä si tyk set hei jas ta vat yh teis kun nas sa ylei sem min vai kut ta via kä si tyk siä se kä puo -
les taan vai kut ta vat nii hin, esi mer kik si suu ren ylei sön kä si tyk siin. Siten niis tä
muo dos tuu ver tai lu pin ta myös sii hen lau la mi seen tai soit ta mi seen, jo ka ta pah tuu
ins ti tuu ti oi den ul ko puo lel la. 33 Leh to sen (2001, 306) ky sy mys ”Pais taa ko mu siik -
kiop pi lai tok sis sa mus ta au rin ko?” ei ole yh den te ke vä myös kään mu siik kiopis to -
jen ul ko puo lel la.
Leh to nen poh tii mu siik ki kas va tuk seen liit ty vää vah vaa kak sois si dos ta. Pu -
hees sa on ko ros tet tu luo vuut ta ja va paa ta il maisua, mut ta teot ja toi min ta ovat
usein edus ta neet muu ta – tiuk ko ja sään tö jä, kaa va mais ta toi min taa, vir hei den et si -
mis tä se kä ko vaa kil pai lua. Musiik ki kas va tus on muo kan nut mei dät osak si mu -
siik ki kult tuu ria se kä siir tä nyt sii hen kyt key ty vät ar vot ja nor mit osak si mu siik -
kisuh det tam me, jo ka muo dos taa mu siik kiin liit ty vi en hen ki lö koh tais ten ar vo jem -
me, asen teidem me ja odo tus tem me ho rison tin. Sen poh jal ta mää rit te lem me niin
omat kuin kans saih mis ten kin mu sii kil li set ky vyt, puut teet ja mah dol li suu det se kä
mo net kult tuu ri set po la ri tee tit ku ten mu si kaa li suus vs. epä musikaa li suus, va ka va
vs. ke vyt mu siik ki, hy vä vs. huo no mu siik ki, sy väl li nen mu siik ki ko ke mus vs. pin -
nal li nen ajan viete jne. (Leh to nen 2001, 306 -307.)
Esteet tis-hie rark ki sen mu siik ki kä si tyk sen seu rauk se na muun muas sa po pu -
laa ri mu siik kia on pää dyt ty ar vi oi maan tai de mu sii kin kri tee reil lä (Antti la & Juvo -
nen 2002, 13). Soi ton tai lau lun har ras ta jal ta voi daan vaa tia tai to ja ja osaa mis -
tasoa, jo ka täh tää mu sii kin am mat ti lai suu teen. Vaa ti muk set kos ke vat niin oh jel -
mis toa kuin suo ri tuk sen ta so a kin. Mikä funk tio opin noil la on sil le suu rel le enem -
mis töl le, jos ta ei tu le am mat ti lai sia? Hyvän mu siik kisuh teen (ks. lu ku 4.4) kan nal -
ta huo les tut ta vaa on, jos mu sii kin har ras ta jil le ase te tut vaa ti mus kri tee rit es tä vät ih -
mi siä soit ta mas ta omak si ilok seen. Onko si säis tet ty vaa ti mus ta so, jon ka ta kia ko -
kee pa rem min kin riit tä mät tö myy den tun net ta kuin ai toa mah dol li suut ta naut tia
mu sii kin te ke mi ses tä omis ta läh tö koh dis taan, omaa ja lä heis ten elä mää pal ve le -
val la ta val la? Musiik kia pi täisi kin näh däk se ni voi da har ras taa myös mu siik kiop pi -
33 Ver tai lu pin ta voi hei jas taa yk si lön kan nal ta ne ga tii vis ta, pois sul ke vaa lah jak kuusajat te lua: us ko taan, et tä
jot kut eri tyisyk si löt ovat syn ty neet on nis tu maan, kos ka heil lä on ”lah jo ja”. Täl lai nen ajat te lu muo dos tuu
her käs ti la tis tus man ke lik si ja es tää te hok kaas ti op pi mis ta. Mik si kan nat tai si pon nis tel la, kun ei ker ran ole
lah jo ja suo tu? (Saa ri nen & Lon ka 2000, 110–112.)
55