Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
kas te len en sin ly hy es ti ab so luut tis ta sä vel kor vaa ja sit ten Leont je vin sä vel ten erot -
te lu ky vyn ja tuot ta mis ky vyn vuo ro vai ku tuk seen liit ty vää tut ki mus ta.
Kysy mys sii tä, tar vi taan ko ”val mii na” joi tain omi nai suuk sia ku ten tark ka
sä vel kor va, jot ta voi tai siin lau laa tai soit taa, on tär keä mu sii kinope tus rat kaisujen
kan nal ta. Perin tei ses ti näy te tään aja tel ta van, et tä hy vä sä vel kor va on edel ly tys
mu siik ki tai to jen ke hit ty mi sel le. Esi mer kik si ab so luut tis ta sä vel kor vaa on pi det ty
hen ki lön syn nyn näise nä omi nai suu te na ja osoi tuk se na mu sii kil li sis ta eri tyis tai pu -
muk sis ta. Kui ten kin Sie gel & Sie gel (1997a, 146) to tea vat, et tä huo li mat ta sii tä et -
tä il miö ku vat tiin psy ko lo gias sa jo yli sa ta vuot ta sit ten, ei ole yk si mie li syyt tä ab -
so luut ti sen sä vel kor van syn ty me kanis mis ta tai edes sii tä, kuin ka se tu li si mää ri tel -
lä. Kos ka syn nyn näi set te ki jät ja ym pä ris tö vai ku tuk set se koit tu vat toi siin sa, ei tut -
ki muk sel li ses ti ole pys tyt ty osoit ta maan, mi hin ab so luut ti sen kor van syn ty me -
kanis mit vii me kä des sä pe rus tu vat (Krumhansl 2000, 167).
Abso luut ti sel la sä vel kor val la (ak) tar koi te taan ky kyä muis taa, ni me tä ja/tai
tuot taa yk sit täi siä sä vel kor keuk sia no peas ti ja vai vat to man tun tui ses ti (Krum hansl
2000 167). Ak:n omaa vat hen ki löt pys ty vät yleen sä sa vut ta maan 20–60 sen tin
tark kuu den sä vel kor keusar vi oin nis sa; ab so luut ti nen ei ole ai van ab so luut tis ta.
Muu si kot, joil la on ak, tun nis ta vat oman soit ti men sa sä vel kor keuk sia pa rem min
kuin mui den soit ti mi en, jo ten ää nen vä ril lä voi ol la mer ki tys tä tun nis ta mi ses sa.
(Parn cutt & Levi tin 1999 tut ki mus kat saus.) Abso luut ti nen kor va näyt tää ke hit ty -
vän yleen sä var hais lap suu des sa tie tyn kriit ti sen pe riodin ai ka na. Mikä li täl löin ei
ole saa ta vil la so pi vaa tu kea ak:n har jaan nut ta mi sek si, po ten ti aa li nen tai to to den -
nä köi ses ti ka to aa (Cro zier 1997.) Mel kein kai kil la am mat ti muu si koil la, joi den
mu sii kil li nen har jaan nus oli al ka nut en nen kuu det ta ikä vuot ta, oli ak, mut ta yli
11-vuo ti aa na aloit ta neil la se oli erit täin har vi nai nen (Ser geant 1969, Slo bo da
1990, 176 mukaan).
Rela tii vi sel la kor val la tar koi te taan ky kyä tun nis taa sä vel suh tei ta sel lai si na
kuin ne esiin ty vät sä vel jär jes tel mäs sä (Sie gel & Sie gel 1977a, 144). Rela tii vis ta
kor vaa voi ke hit tää esi mer kik si soi ton- ja lau lunopis ke luun usein kuu lu van sä vel -
ta pai lun ja mu sii kin teo rian op pi mi sen avul la. Parn cutt ja Levi tin (1999) to tea vat
tut ki mus kat sauk ses saan, et tä re la tii vi sen kor van omaa vat muu si kot tun nis ta vat
yleen sä, soi te taan ko tut tua kap pa let ta oi keas sa sä vel la jis sa. Mut ta myös ei-muu si -
koil la on to det ta vis sa re la tii vis ta kor vaa, kos ka he usein lau la vat tut tu ja lau lu ja ku -
ten ”Pal jon on nea vaan” sa mas sa sä vel la jis sa ker ras ta toi seen tai niis sä sä vel la jeis -
sa, jois sa ne ra dios sa tai le vyil lä soi te taan. Täl lai set sei kat mer kin ne vät si tä, et tä
mah dol li ses ti pit kä kes toi seen muis tiin tal len tuu in for maa tiota lau lu jen ab so luut ti -
sis ta sä vel kor keuk sis ta myös niil le, joil la ei ole ab so luut tis ta sä vel kor vaa. (Levitin
1998.)
Sävel kor van tark kuu den pa ranemi nen näyt tää liit ty vän toi min taan, esi mer -
kik si muu si koi den kou lu tuk seen ta val li ses ti liit ty viin sä vel ta pai lu teh tä viin. Se, et -
tä myös ei-muu si kol le voi ke hit tyä sä vel la ji muis tia, kun hän kuun te lee tut tu ja sä -
vel miä vaik ka pa ra dios ta eh kä lau la en ra di on mu ka na, osoit taa, et tä kor van ke hit -
ty mi nen ei ole luon teel taan jo ko–tai-il miö, vaan ky sees sä on ke hi tys jat ku mo. Sen
toi ses sa ää ri pääs sä am mat ti lais ten tai don voi kat soa pe rus tu van sys te maat ti seen,
kes kit ty nee seen ja sään nöl li seen har joit te luun (”de li be ra te prac ti ce”, ks. Erics son
110