Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6.3 Rekisterit
6.3 Rekisterit
Rekis te ri kä si te liit tyy vä räh te ly taa juu teen, ää nen voi mak kuu teen ja ää ni huul ten
eri lai siin vä räh te ly ta poi hin. Klas si nen ja edel leen käyt tö kel poi nen re kis te ri mää ri -
tel mä on pe räi sin 1800-lu vun kuu luisal ta lau lu pe da go gil ta Manuel Gar cial ta. Hän
mää rit te li re kis te rin sar jak si pe rät täi siä sä vel kor keuk sia, jois sa ää nen vä ri kuu los -
taa sa man lai sel ta ja jot ka on tuo tet tu sa mal la pe ri aat teel la. Rekis te ri kysymyk set
ovat kui ten kin he rät tä neet voi mak kai ta kiis to ja se kä ää nen tut ki muk sen pii ris sä et -
tä lau la ji en kes kuu des sa. Tai de lau luun liit tyy kin kym meniä eri re kis te rinimi tyk -
siä. Suh teel li nen yk si mie li syys val lit see ny kyi sin sii tä, et tä re kis te rei tä pu he ää nes -
sä on ai na kin kol me: na ri na-, rin ta- ja fal set ti re kis te ri 78 . (Lauk ka nen 1995, 14.)
Puhe- ja lau lu ää nen re kis te rit me ne vät osit tain pääl lek käin ja ovat pe räi sin sa mois -
ta fy sio lo gi sis ta läh teis tä (Son ni nen 1989–90, 5). Ros sin gin mu kaan väi te, et tä re -
kis te re jä on vain yk si, viit taa ihan tee seen, jon ka mu kaan re kis te risiir ty mät ja nii -
den erot pi tää häi vyt tää mah dol li sim man vä hiin. Tai de lau lun ha lu taan kuu los ta -
van yk si re kis te ri sel tä. Toden mu kai sem pi on ole tus kol mes ta re kis te ris tä, rin ta-,
kes ki- ja pää re kis te ris tä. Mie sään ten koh dal la pu hu taan toi si naan rin ta-, pää- ja
fal set to re kis te ris tä. Kah des ta re kis te ris tä pu hut ta es sa ero tel laan ras kas (rin ta) ja
ke vyt (pää) me kanis mi. (Ros sing 1990, 358.) Sel keyt tääk seen re kis te rei den mää -
rit te lyä alan tut ki jois ta, lää kä reis tä ja lau lu pe da go geis ta koos tu va kan sain vä li nen
asian tun ti ja jouk ko luo kit te li 1983 nel jä re kis te riä. Ne ovat 1. ma ta lin re kis te ri (na -
ri na), jo ta to den nä köi ses ti käy te tään vain pu hut ta es sa, 2. ma ta la re kis te ri (mo daa -
li-, rin ta-, nor maa li-, ras kas re kis te ri), jo ka on käy tös sä se kä pu hut ta es sa et tä lau let -
ta es sa, 3. kor kea re kis te ri (fal set to, ke vyt-, pää re kis te ri) ja 4. hy vin kor kea re kis te ri
(hui lu-, vi hel lys re kis te ri), jo ka on tär keä kor keil le ko lo ra tuu ri sop raa noil le ja jo ta
myös lap set käyt tä vät. (Brown 1996, 51.) Sovel lan tä tä luo kit te lua, mut ta käy tän
re kis te reis tä si tä ni mi tys tä kuin ao. tut ki ja kul loin kin käyt tää (ks. Sund berg 1986,
62 ).
Sekä mie hil lä et tä nai sil la näyt tää ta pah tu van tah dos ta riip pu ma ton ää nen
laa dun muu tos alu eel la d 1 –f 1 (294–349 Hz) (ks. frek vens si tasot ha vain nol lis tet tu -
na pia non kos ket ti mil la liit tees sä 2), mi kä hei jas te lee siir ty mis tä mo daa li re kis te -
riin tai sii tä pois. Nai sää nes sä tä tä siir ty mä aluet ta kut su taan en sim mäi sek si yli -
meno alu eek si (pri mo pas sag gio) ja mies ää nes sä toi sek si yli meno alu eek si (se con -
do pas sag gio).(Tit ze 1994, 263.) Käy tän nön pe da go gii kas sa ha vai taan kui ten kin
ra jan hie man vaih te le van ää ni tyy peit täin ja hen ki löit täin. Pasa sen (14.2.2004) mu -
kaan ra ja aset tuu sop raanoil la d 1 –g 1 , al toil la c 1 –es 1 , te no reil la h–c 1 , ba ri to neil la
b–h ja bas soil la a–b paik keil le. On kui ten kin ta val lis ta, et tä ää nen mur rok sen jäl -
keen kou lut ta ma ton nais ää ni käyt tää 2. re kis te riä ylös päin c 2 :n paik keil le (Brown
78 Ääni tut ki jat pu hu vat ylei ses ti fal se tis ta, mut ta lau la jat ta val li ses ti fal se tos ta. Suo men kie les sä pu hu taan
kui ten kin lau lu ää nen yh teydes sä myös fal se tis ta, kun tar koi te taan eri tyi ses ti mies ää ni en ohen ne re kis te rin
ylä puo lis ta aluet ta, hui lu- tai vi hel lys re kis te riä.
121