Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
sia osal lis tu mis muo to ja ih mis ten elä mäs sä yleen sä (Wes ter lund 2000, 4) 41 . Tämän
tut ki muk sen puit teis sa ei ole mah dol lis ta poh tia lä hem min näi tä ky sy myk siä.
Pitäy dyn tar kas te le maan lä hin nä Elliot tin (1995, 1996) ja Regels kin (1996, 1998,
2000) esit tä mi en aja tus ten poh jal ta prak si aa li sen mu siik ki kas va tus nä ke myk sen
tar jo amaa mai se maa lau la maan op pi mi sen kannalta.
Käsi tet tä prak si aa li nen ei ole käy tet ty ko vin ylei ses ti ja yh tä hy vin voi tai siin
pu hua prag ma tis ti ses ta mu sii kin fi lo so fias ta (Määt tä nen 1996, 47). Käsi te pe rus -
tuu Aris to te leen prak sis-ter miin, jo ka tar koit taa toi min taa, jo ta teh dään sen it sen sä
ta kia (Määt tä nen 2000, 150). Prak si aa li nen fi lo so fia pai not taa mu siik kia eri tyise -
nä tar koi tuk sel lise na ja ti lan tees sa ta pah tu va na toi min nan muo to na, jo ka mah dol -
lis taa it seil maisun yh teisön mui den jä sen ten kans sa (Elliott 1996, 14). 42
Prak si aa li sen mu siik kinäke myk sen mu kaan mu siik ki pal ve lee eri lai sia in -
hi mil li siä tar pei ta ja pää mää riä. Sii hen liit tyy mu sii kin it sen sä li säk si mo nia so si -
aa li sia, ek sis ten ti aa li sia, älyl li siä tai mui ta in hi mil lis tä hy vää pal ve le via di men si -
oi ta. Musiik ki näh dään jo nain, jo ta ih mi set te ke vät, toi min ta na. Beet ho ve nin sin -
fo nia, rum mu tus sam bia lai ses sa ky lä juh las sa tai Duke Elling to nin soo lo ovat pait -
si tai de te ok sia ja imp ro visoi tu ja sä vel lyk siä myös en nen kaik kea te ke mis tä, mu sii -
kil lis ta toi min taa. Musii kil li nen tie to on it se toi min nas sa; se on pro se du raa lis ta,
ei-ver baa lis ta ja kon teks tu aa lis ta tie toa. Musii kil li nen prak sis muo dos tuu toi siin sa
vai kut ta vis ta ja toi si aan täy den tä vis tä ulot tu vuuk sis ta. Nii tä ovat toi mi ja, te ke mi -
nen, tuo tos, jon ka hän te kee, se kä kuun te le mi nen. Nämä ele men tit yh des sä muo -
dos ta vat kon teks tiin si do tun mu sii kil li sen prak sik sen. (Elliott 1996, 8–9.)
Musiik ki on ti lan nesidon nais ta: rum pa lin kon sert tiesi tys voi ol la puu dut ta -
va ko ke mus, mut ta muut tua jän ni tys näytel mäk si, jos rum mu tuk sel la ta voi tel laan
yh teyt tä esi-isi en hen kiin. Eri ti lan teis sa tar vi taan eri lais ta mu siik kia, ja jo kai sel la
mu sii kin la jil la on omat käy tän tön sä ja hy vyys kri tee rin sä. Oman seu ra kun nan
kirk ko kuoron ar vi oi mi nen pel kän mu sii kil li sen suo ri tuk sen va los sa ei tee oi keut ta
niil le mo nil le yh teisöl li sil le ulot tu vuuk sil le, joi ta kuo ro toi min ta tar jo aa. Rap-mu -
siik kia taas ei voi ar vi oi da me lo di an kan nal ta, jos tar koi te taan klas si sel le mu sii kil -
le omi nais ta me lo di aa. (Regels ki 2000.) Leh to nen ja Nie me lä (1998, 180) to tea vat
paik kan sa pi tä mät tö mäk si sen pe rin tei sen kä si tyk sen, et tä vain va ka va, useim mi -
ten juu ri klas si nen mu siik ki, edis täi si in hi mil lis tä kas vua ja ke hi tys tä, kun taas ke -
vyt mu siik ki hou kut te li si ih mi siä jon nin jouta vi en reg res sii vis ten ta rinoi den ja mu -
sii kil li ses ti ala-ar vois ten ren ku tus ten maa il maan. Musiik ki ko ke mus edus taa par -
haim mil laan sy väl lis tä ref lek tiota riip pu mat ta sii tä, mil lai ses ta mu sii kis ta on ky se.
Myös is kel mil lä saat taa ol la esi mer kik si huo mat ta van myön tei nen mie len ter -
veydel li nen vai ku tus.
41 Esi mer kik si Wes ter lund (2002) poh tii väi tös kir jas saan Deweyn aja tuk sia yh teisöl li ses ti suun tau tu neen ja
kon teks ti-sen si tii vi sen mu siik ki kas va tuk sen mah dol lis ta ja na ja Väke vä (2004) tar kas te lee Deweyn prag -
ma tis min yh teyk siä tai de kas va tuk seen.
42 Elliot tin ja Regels kin nä ke myk set prak si aa li ses ta mu siik ki kas va tuk ses ta ero a vat jos sain mää rin toi sis taan.
Tämän tut ki muk sen kan nal ta eroil la ei kui ten kaan ole mer ki tys tä. (Ks. esim. Regels ki, 1996.)
62