Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
min to ja, jot ka ta pah tu vat ajan ku lues sa ja ovat riip pu vai sia ai kai sem mis ta ra ken -
teis ta. Näi tä hy po teet ti sia si säis ten mal li en jär jes täy ty nei tä ra ken tei ta sa no taan
skee moik si. Ne ovat laa jo ja, mo ni mut kai sia tie to ra ken tei ta, jot ka suun taa vat ha -
vain to toi min taa, muut tu vat ha vait se mi sen seu rauk si na ja or ga ni soi vat suu ren osan
omak su tuis ta tie dois ta. Skee ma teo ri oi den pe rus ta na on aja tus, et tä tie to ei ole ko -
koel ma sa tun nai sia ha vain to ja ja muis to ja, vaan sil lä on tiet ty ra ken ne. (Neis ser
1982, 19; Lon ka 1993, 43.) Skee mat edus ta vat ka te go ris ta tie toa ja jä sen tä vät
sään nön mu kai suuk sia ka te go ri oi den si säl lä (Anderson 1995, 155).
Neis se rin (1982, 24–27, 29, 30) mu kaan nä kö ais tin kan nal ta rat kai se via
kog ni tii vi sia ra ken tei ta ovat en na koi vat skee mat, jot ka val mis ta vat ha vait si jaa hy -
väk sy mään tie tyn lais ta tie toa muun tie don ase mes ta ja jot ka näin oh jaa vat nä ke -
mis toi min toa. Sama ten sen tie don poh jal ta, jon ka kuun te li ja jo on saa nut, ke hit tyy
hä nes sä enem män tai vä hem män täs mäl li siä val mius ti lo ja sen suh teen, mi tä seu raa
jat kos sa. Nämä en na koin nit oh jaa vat, mi tä tie toa hän seu raa vak si poi mii, ja muut -
tu vat vuo ros taan tuon tie don vai ku tuk ses ta. Ilman nii tä hän kuu li si vain kaa os -
mais ta hä lyä. Esi mer kik si odo tuk set sii tä, mil lai sia ään neyh dis tel miä omas sa äi -
din kie les sä on, il men tä vät skee mo jen ra ken net ta kuu lo ais tin suh teen; kuu lem me
äi din kie len ään neyh dis tel mät useim mi ten sel vi nä ja eril li si nä sa noi na, kun taas ul -
ko maa lai sen pu he saat taa tun tua kes key ty mät tö mäl tä vir ral ta. Kehi täm me myös
en na koin te ja yk sit täi siin lau sei siin ja tun nis tam me sik si sa nat pal jon hel pom min
lau seyh teydes sä kuin eril li si nä sa noi na. Havain to syk li tar koit taa sys tee miä, jos sa
skee mat ovat sa man ai kai ses ti se kä ha vait se mis ta oh jaa via suun ni tel mia et tä val -
miuk sia ot taa vas taan tiet ty jä tie to ja. Saa vu tet tu uu si tie to muut taa al ku pe räis tä
skee maa, jo ka taas oh jaa ha vait se mis ta. Kos ka skee mat ovat en na koin te ja, ne pe -
rus tu vat muis tin me kanis mei hin: ai kai sem min han kit tu tie to mää rää, mitä vas taan -
ote taan seu raa vak si.
Ihmi nen ei ole kui ten kaan skee mo jen sa van ki. Jos skee ma ker ran muo dos -
tut tu aan eh dot to mas ti mää rit täi si ko ke muk sen, ei voi si op pia uut ta. Skee ma teo rian
puit teis sa op pi mi nen hah mo te taan toi saal ta uu den tie don as si mi loi tu mi se na ole -
mas sa ole viin skee moi hin, toi saal ta skee mo jen ak ko mo doi tu mi se na eli muut tu mi -
se na. Assi mi loi tu mi ses sa uu si tie to su lau tuu ole mas sa ole viin skee moi hin. Kysy -
myk ses sä on pe rus ta van laa tui nen ja jat ku va ta pah tu ma, jos sa so vel lam me ai kai -
sem paa tie to am me ajat te lus sa, asi oi den tun nis ta mi ses sa ja käy tän nön te ois sa.
Akko mo daa tiop roses sis sa uu si ”tie don tii li” ei vain ase tu en tis ten pääl le, vaan sen
pai koil leen so vit ta mi nen muut taa ra ken nus pii rus tuk sia sen joh ta es sa van han skee -
man uu del leen or ga ni soi tu mi seen tai uu den skee man syn ty proses sin vi ri tyk seen.
(Pia get 1988, 125–143; von Wright 1986, 86; Leh ti nen & Kuu si nen 2001, 110.)
Skee mo ja voi daan eri tel lä myös nii den yleis tet tä vyy teen ja ti lan nesidon nai -
suu teen näh den. ”Ylhääl tä alas” -pro ses soin ti (”top-down”) tar koit taa si tä, et tä
hen ki lö lä hes tyy teh tä vää ylei sem mäl tä ta sol ta ske maat ti sis ta tie to ra ken teis taan,
stra te gias taan tai vii te ke hyk ses tään kä sin. ”Alhaal ta ylös” pro ses soi ta es sa (”bot -
tom-up”) teh tä vää lä hes ty tään em pii ri ses ti yk sit täi ses tä teh tä väs tä tai ti lan tees ta
kä sin. (Gard ner 1987, 97.) Esi mer kik si nuot tien lu ke mi nen pe rus tuu yl hääl tä alas
-pro ses sei hin, kos ka se edel lyt tää loo gis luon teis ta, val miik si an net tu jen sym bo li -
en kä sit te lyä (Kai pai nen 1992, 165). ”Ylhääl tä alas” -pro ses sit viit taa vat jo ole -
mas sa ole viin en na koiviin, ha vain toa ja toi min taa suun taa viin skee moi hin. ”Al -
94