Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin mahdolliset maailmat
teen. Musi kaa li suut ta pi de tään syn nyn näise nä vain har vo jen va lit tu jen omi nai suu -
te na. Sitä voi daan mi ta ta, ja se il me nee esi mer kik si no pea na op pi mis ky ky nä, hy -
vä nä lau lu tai to na ja mu siik ki muis ti na tai mui na mu sii kil li si na val miuk si na
(Bränd ström 1997, 12–16). Musiik ki on en nen kaik kea teok sia, ja mu si kaa li suus
il me nee teos ten tra di tion mu kai ses sa esit tä mi ses sä (Regels ki 1998, 10–11). Hyvä
sä vel kor va ja hy vä lau lu tai to ovat osoi tus mu si kaa li suu des ta ja huo no sä vel kor va
ja huo no lau lu tai to epä musikaa li suu des ta. Lau lu tai toa voi daan mi ta ta esi mer kik si
lau lu koeti lan tees sa, jos sa pi tää lau laa lau lu oi kein ja puh taas ti. Kaik ki ei vät ole
riit tä vän lah jak kai ta pys ty äk seen lau la maan kuo ros sa, pääs täk seen mu siik ki luo -
kal le jne. Kos ka nuo til leen lau lu tai toa ei voi ke hit tää, ei ole jär keä yrit tää opet taa
si tä niil le, jot ka ei vät py sy nuo tis sa. (esim. Bränd ström 1997, ii, 11.) Kuva tun lais ta
nä ke mys tä lau lu taidos ta kut sun ab so luut ti sek si uskomukseksi (luku 3.2.5).
Tut ki muk seen osal lis tu ji en ikä vaih te li vuon na 1945 syn ty nees tä vuon na
1979 syn ty nei siin. Riip pu mat ta opis ke li jan iäs tä hei dän lau lu taidot to mak si lei -
mau tu mi sen sa ta pah tui sa man tyyp pi sen ta pah tu ma ket jun pe rus teel la kuin mis tä
esi mer kik si Soi li ja Tv-do ku men tin ”Me lau lu taidot to mat” (1994) esiin ty jät ker to -
vat (lu vut 3.2.4 ja 3.2.5) tai mis tä Bränd ström (1997), Frit zell (2001) ja Welch
(2001) an ta vat esi merk ke jä. Luon teel taan dua lis ti nen (Schom mer 1990) ab so luut -
ti nen lau lu tai tous ko mus on ins ti tu tio na li soi tu nut ja ob jek ti voi tu nut us ko mus jär -
jes tel mäk si (ks. Ber ger & Luck mann 1994). Sen mer ki tys ver kos sa kä sil lä ole va
tut ki mus on vail la miel tä. Kos ka lau lu taidot to muu del le ei ole mi tään teh tä vis sä,
mik si edes poh tia, mi ten lau lu taido ton voi si oppia laulamaan?
Toi ses sa ää ri pääs sä es teet tis-ab so luut ti ses ta mu siik ki maa il mas ta si jait se -
vas sa mah dol li ses sa maa il mas sa lau lu taidot to muut ta ei ole ole mas sa. Siel lä tul -
kin ta ni mu kaan lau lu tai to ja -tai dot to muus näh dään suh teel li si na ja kon teks -
tisidon nai si na prak si aa lis-re la ti vis ti ses ti (lu vut 3.3 ja 3.3.1) ym mär ret tyi nä il mi öi -
nä.
Kos ka ih mi nen vuo ro vai ku tuk ses sa kult tuu rin kans sa luo it seän sä (ks. Hol -
land ym. 2001 171–173), se kum man lai sen mah dol li sen maa il man vai ku tus pii ris -
sä ih mi nen toi mii, mää rit tää pait si hä nen toi min taan sa ja ajat te lu an sa myös käy tet -
tä viä sa no ja. Sanat ei vät ole neut raa le ja, vaan läh töi sin kol lek tii vi ses ta ko ke muk -
ses ta ja kult tuu ri ses ta to del li suu des ta (Hol land ym. 2001, 171). Siten ei ole yh den -
te ke vää, mil lai sia sa no ja ja kä sit tei tä mer ki tys ver kois sa käy te tään – mer ki tys ver -
kot myös mää rit ty vät sa no jen avul la. Esteet tis-ab so luut ti ses sa mer ki tys ver kos sa
pu hu taan lau lu taidot to mis ta, mut ta toi sen lai ses sa mah dol li ses sa maa il mas sa,
prak si aa lis-re la ti vis ti ses sa mer ki tys ver kos sa, voi tai siin pu hua esi mer kik si ke hit -
ty vis tä lau la jis ta Wel chin (1996) ta paan. Täs sä mer ki tys ver kos sa tut ki mus on mie -
le käs, kos ka lau lu tai toa voi ke hit tää lä pi elä män riip pu mat ta lähtötasosta.
Kos ka lau lu tai to on mo ni mut kai nen, -ulot tei nen ja suh teel li nen il miö, mi -
kään yk sit täi nen kä si te ei ta voi ta si tä ko ko naan (ks. Lann fjäll 1998, 14). On kui -
ten kin olen nais ta, et tä py ri tään käyt tä mään il miös tä sel lai sia ni mi tyk siä, jot ka vas -
taa vat mah dol li sim man suu res sa mää rin asi ain to del lis ta ti laa. Käsi te lau lu taidot -
to muus on lii an yk siulot tei nen, ja sii tä puut tuu ke hi tyk sel li nen as pek ti ko ko naan.
Sik si on mie les tä ni eh dot to mas ti pa rem pi ja enem män to den mu kais ta pu hua ke hit -
ty väs tä lau lu taidos ta ja ke hit ty väs tä lau la jas ta kuin lau lu taidot to muu des ta ja lau lu -
taidot to mas ta.
238