Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4.3 Opiskelutilanteen ilmapiiri ja palautteen antaminen
tus ten kans sa (esi mer kik si ns. Pyg ma li on efek ti, ks. Kinds vat ter ym. 1988, 35).
Nuo ri nai nen ker toi Sar ta sen (1999, 38) tut ki muk ses sa ”ylä as teen lii kun nanopet -
ta jas ta, jo ka var maan kin jo en sim mäi sel lä tun nil la jaot te li op pi laat hy viin ja huo -
noi hin, ja sen jäl keen oli sa ma mi tä te ki, sil lä kä si tys ei muut tu nut. Yrit tää ei siis
oi ke as taan edes kan nat ta nut, ja in nos tus oli jo ta pet tu”.Jos opet ta ja ei tie dos ta it se -
ään to teut ta vi en ne ga tii vis ten en nus te me kanis mi en ole mas sa oloa, jou du taan hel -
pos ti epä on nis tu mi sia ruok ki vaan kierteeseen.
Yksi il ma pii riin vai kut ta va te ki jä on huu mo ri. Sii nä mis sä tois ten ih mis ten
kus tan nuk sel la il keäs ti nau ra mi nen muo dos tuu ag gres siok si, huu mo ri, jon ka avul -
la näem me omat heik koutem me ja pys tym me nau ra maan niil le, voi toi mia tär keä -
nä kyp sä nä puo lus tus me kanis mi na. Huu mo rin avul la voim me kat soa to tuut ta sil -
miin, mut ta ikään kuin se oli si vain leik kiä. (Vail lant 1997, 72–74.) On pa ra dok -
saa lis ta, et tä sa mal la kun huu mo ri on egon ta pa suo jel la it seä, sen an sios ta ih mi sen
tar ve suo jel la it se ään kas vo jen me ne tyk sen pe los sa vähenee.
Pidän huu mo ria ope tus ti lan tees sa erin omaise na työ vä linee nä. Huu mo ri ei
vain syn ny tah to mal la tai käs ke mäl lä, vaan pi kem min kin sel lai sen il ma pii rin myö -
tä, jos sa voi tun tea olon sa tur val li sek si il man vir hei den te ke mi sen pel koa ja ol la
va paa leik ki mään mie len eri lii kah duk sil la. Huu mo ri on su kua ren tou tu mi sel le, ja
ren tou tu mi nen on vas tak kais ta pe lol le ja kil pai lu hen ki syy del le. Teat te ri-imp ro -
visaa ti on mer kit tä vä ke hit tä jä Keith Johns to ne (1996, 23, 26) ker too, kuin ka hä nen
tun tin sa Roy al Court Theat ren stu dios sa oli vat hys tee ri sen haus ko ja ja hän al koi
epäil lä, pet ti vät kö hän ja näyt te li jät vain it se ään. Voi ko ol la oi kein, et tä jo kai nen
tun ti on kuin juh laa? Yrit tä mät tä vas ta ta tä hän ky sy myk seen pi dän nau rua ta vat to -
man ener gi aa tuot ta va na ja va paut ta va na voi ma na. Kuten Kur ke la (1993, 184) to -
te aa: ”Huu mo ri on eräs ar kaa i sen yli mi nän val las ta va pau tu mi sen merk ki. Sii hen,
mi kä en nen ai he ut ti kau his tut ta vaa pa niik kia, hä pe ää tai pel koa, tai vaih toeh toi -
ses ti väik kyi mie les sä ai no a na ta voi tel ta va na ide aa li na, voi daan nyt suh tau tua
leik kiä las ki en – pal jas ta en sii hen liit ty vät koo mi set as pek tit. Vapau tu nut nau ru ja
ir to nai nen huu mo ri ovat mel ko luo tet ta via merk ke jä sii tä, et tä ar kaa i nen mie len
mai se ma on saa nut ke veäm piä vä re jä: sil loin se on me net tä nyt maa gis ta ja kä sit tä -
mä tön tä pe lot ta vuut taan, uh kaa vaa ja vaativaa sisältöänsä.”
4.3.1 Palaute
Palaut teen saa mi nen on vält tä mä tön tä op pi mi sel le. Se, mil lais ta pa lautet ta saa ja
kuin ka se an ne taan, vai kut taa pait si pa laut teen vas taan ot ta mi seen myös esi mer -
kik si il ma pii riin, mo ti vaa ti oon ja it se tun toon. Paja rek sen mu kaan pa laut teel la voi
va laa ih mi seen us koa hä nen ky kyihin sä, jos sa mal la tue taan ta voit teen saa vut ta -
mis mah dol li suuk sia. Kuten Ban du ra (1986) to te si, ne ga tii vi sel la ar viol la on
yleen sä hel pom paa hei ken tää pys ty vyy den tun net ta kuin myön tei sel lä pa laut teel la
on mah dol lis ta si tä nos taa. (Paja res 2002, 4.)
Lon ka (2001) to te aa, et tä suu rin osa ih mi sis tä me nee pa laute ti lan teis sa yk -
sin ker tai ses ti puo lus tus kan nal le ja lak kaa kuun te le mas ta, kos ka it se tun non suo je -
le mi nen koe taan tär keäk si. Jokai ses sa pa laute ti lan tees sa ih mi sen on mak set ta va
tun ne hin ta sii tä, et tä hän jou tuu koh taa maan omaa kes keneräi syyt tään ja haa voit -
85