Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen perusta
den vai ku tuk sis ta ää nen tuot to me kanis miin. 74 Äänieli mis tön ra ken net ta ha vain -
nol lis ta via ku via on liit tees sä 1.
6.1 Hengityspaine ja äänihuulivärähtely
Keuh koi hin syn ty vää il man painet ta kut su taan sub glot taa li sek si, jo ka tar koit taa
glot tik sen eli ää ni huu li en vä lis sä ole van ää ni ra on ala puo li sen ää nieli mis tön osi en
pai net ta (Sund berg 1986, 15, 26) 75 . Sub glot taa li sen pai neen sää te ly on vaa ti vam -
paa lau let ta es sa kuin pu hut ta es sa, kos ka pai neen li säys nos taa ää nen voi mak kuu -
den li säk si jos sain mää rin myös ää ni huul ten vä räh te ly taa juut ta, ts. sä vel kor keut ta.
Lau let ta es sa oli si sik si opit ta va kont rol loi maan erik seen sä vel kor keut ta sää te le viä
ja voi mak kuut ta sää te le viä me kanis me ja. Jot ta sä vel kor keus ei nou si si ään tä voi -
mis tet ta es sa, tar vi taan vä räh te ly taa juut ta ja sub glot taa lis ta pai net ta sää te le vi en li -
has ten tark kaa vas ta vuo rois ta hie nosää töä. Muu toin jo kai nen cres cen do (ää nen
voi mak kuu den kas vat ta mi nen) tai di minuen do (ää nen hil jen tä mi nen) muut taa sa -
mal la ää nen kor keut ta. Toi saal ta, kun lau le taan kor keam pia sä vel taso ja, ää ni huu -
let ovat ve nyneem mät ja jän nit tyneem mät kuin ma ta lil la sä vel tasoil la ja nii den lii -
kut ta mi seen tar vi taan suu rem pi sub glot taa li nen pai ne. (Sund berg 1990, 107–109.)
Pai neen vai ku tus riip puu kui ten kin mm. glot tis re sis tans sis ta. Se mää ri tel lään sub -
glot taa li sen pai neen ja glot tik sen lä pi me ne vän il man vir tauk sen suh teek si. Jos ää -
ni huu let ei vät ota kiin ni toi siin sa, glot tis re sis tans si on ma ta la ja il ma vir ta vuo taa
ää ni ra on lä pi. Äänen voi mis ta mi nen on vai ke aa, ja ää ni kuu los taa vuo ta val ta ja
peh meäl tä, mi tä kut su taan hy po funk tio naa li sek si ää nek si. Jos ää ni huul ten ad duk -
tio as te on suu ri suh tees sa ää ni ra on ala puo li seen il man pai nee seen, ää ni huu let sul -
keu tu vat lii an tii viis ti, glot tis re sis tans si on suu ri ja ää ni kuu los taa pu ris tei sel ta tai
me tal lik kaal ta. Täl löin ää ni huu liin koh dis tuu voi ma kas me kaani nen ra si tus ja ään -
tä kut su taan hy per funk tio naa li sek si. (Sund berg 1986, 50–51; Lauk ka nen & Lei no
1999, 56, 107.)
Lau lunope tuk ses sa kiin ni te tään ta val li ses ti pal jon huo miota se kä hen gi tys -
ta paan et tä var ta lon asen toon (Brown 1996, 17) ja py ri tään pe rus tel lus ti ns. sy vään
hen gi tys ta paan, jo ka on yh teydes sä kur kun pään las keu tu mi seen (ks. ns. ”tra ke aa -
li nen ve to”, lu ku 6.2). Hen gi tyk sen ja var ta lon asen non vai ku tus suh teet ei vät ole
kui ten kaan yk siselit tei siä. Mikään hen gi tys ta pa ei esi mer kik si yleen sä esiin ny
puh taa na, ei kä ole voi tu osoit taa suo raa yh teyt tä hen gi tys ta van ja hen gi tys li has ten
toi min nan vä lil lä tai hen gi tys ta van ja ää nen laa dun vä lil lä. Tut ki jat ja klii ni kot
näyt tä vät kui ten kin ole van yk si mie li siä sii tä, et tä ko ros tu nut so lis luu hen gi tys
edis tää kur kun pään li has ten lii ka jän ni tys tä. (Lauk ka nen & Lei no 1999, 104; myös
74 Havain nol lis taak se ni täs sä lu vus sa kä si tel tä viä seik ko ja on liit tees sä 1 kur kun pään ra ken net ta sel ven tä viä
ku via. Liit tees sä 2 esi te tään sä vel kor keudet frek vens sei nä (Hz) pia non kos ket ti mis tol la ja sä vel ni mi nä.
75 Tark kaan ot ta en keuh ko jen pai ne ei vält tä mät tä ole ai van sa ma kuin ää ni ra on ala puo li nen pai ne hen ki tor -
ves sa (Lauk ka nen 10.2.2004).
114