Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
3.3.2 Jokaihmisen laulamismahdollisuuksia
Aho nen (2000, 208, 209) to te aa, kuin ka mu siik ki te ra pias sa lau la mi sen te ra peut ti -
nen ulot tu vuus on kes kei nen: Kun ih mi nen lau laa, hän se kä kuu lee et tä tun tee ke -
hos saan vä räh te lyn. Lau la mi nen on kiin teäs sä yh teydes sä ko ko ih mi seen, ja lau la -
mal la ih mi nen voi säi lyt tää ja pa ran taa psy ko fyy sis tä hy vin voin ti aan, jo ka vä lil lä
kat kei lee sai rauk si en, stres sin tai kii reen ta kia. Tera peut ti ses sa lau lu ryh mäs sä yh -
des sä lau la mi nen voi toi mia sil ta na so si aa li seen kans sa käy mi seen se kä tun tei den,
jän ni tyk sen ja ah dis tuk sen pur ka mi seen. Vaik ka toi min nan tar koi tuk se na olisi kin
jon kin tu lok sen saa vut ta mi nen, niin it se pro ses si on te ra peut ti ses ti mer kit tä vä.
Aho nen on var mas ti oi keas sa sii nä, et tä lau la mal la voi säi lyt tää ja pa ran taa psy ko -
fyy sis tä hy vin voin ti aan. On kui ten kin huo mat ta vaa, et tä jos ih mi sel lä on trau maat -
ti sia lau la mis ko ke muk sia, ti lan ne on toi nen ja lau la mi nen tus kin toi mii ah dis tuk -
sen pur ka mis väylä nä. Siten mu siik ki te ra peutin on osat ta va kuun nel la tar koin
asiak kait ten sa vies te jä.
New ham (1994, 1998) on työs tä nyt ko ko nais val tai sen ää ni lii ke te ra pia-sys -
tee min (voi ce mo ve ment the ra py). Sys tee mi on osa mo nia lais ta te ra peut tis ta ää ni -
työ tä (the ra peutic voi ce work). Ääni työ on ää nel lis tä il maisua kor jaa va pro ses si,
jon ka kaut ta hen ki lö al kaa il mais ta it se ään rik kaam min se kä eheyt tää ruu miin ja
mie len yh teyt tä it ses sään. Ääni työs sä ää nen eks pres sii vis tä aluet ta kas vat ta mal la
tut ki taan it sen eri as pek te ja. Ääni työ voi pi tää si säl lään lau la mis ta, yläsävel laulua,
imp ro visaa tiota, hen gi tys tek niik kaa, ke ho työs ken te lyä, vi su alisoin tia ja kor van
har jaan nut ta mis ta. Se on mu siik ki te ra pi an vä li ne esi mer kik si sil loin, kun te ra peut -
ti aut taa asia kas ta kä sit te le mään pa tou tu nei ta tun tei ta ää nen avul la. (New ham
1998, 24–25.)
Iégor Rez ni kof fin luo mas sa har moni sen lau lun me ne tel mäs sä opi taan hil -
jais ta, re sonoivaa lau lua, me di taa tiota, tark kaa kuu le mis ta ja luon non ko ke mis ta
osa na lau lua kris til li ses sä hen ges sä. Samal la ta voi tel laan ih misää nen te ra peut ti sia
vai ku tuk sia. Kehon re sonans sia käy te tään hy väk si ai na, kun se on mah dol lis ta.
Äänen ke ho resonans sin tie dos ta mi nen niin ää nen tuot ta mi ses sa kuin vas taan otos -
sa kin on lau la mi sen pe rus ta. (Utri ai nen 2000, 9–11; Har moni nen lau lu 2004.)
Lähes ty mis ta paa kut su taan myös gre go ri aani sek si lau la mi sek si. Luvus sa 3.2.5
Soi li ker toi lau lun sa löy tä mi ses tä juu ri gre go ri aani sen lau lun kurssilla.
Moni ca Spe ren sin ”Alla kan sjun ga” -ins ti tuu tin kurs seil le Tuk hol mas sa
osal lis tuu lau lu pel koi sia ja -la tis tet tu ja ih mi siä. Saa des saan ikään kuin lu van lau -
laa ih mi set ko ke vat usein hy vin kin voi mak kai ta elä myk siä, joi ta on ku vat tu mm.
näin: ”Olen voi nut jäl leen lau laa vuo si en lä hes täy del li sen vai kene mi sen jäl keen.
Lau lui loa.” ”Oi, oi, oi: Uusi as kel elä män tiel lä. En osaa sa noin il mais ta, mi tä se
mer kit see.” ”Fan tas ti nen mah dol li suus tu tus tua omiin ra joi hin ja siir tää nii tä hie -
man kau em mas.” (Alla kan ins ti tu tet, 2000.) Itse olen pi tä nyt ke säi sin vuo des ta
1999 läh tien ”Oma ää ni esiin” -lau lu kurs se ja. Kurs si pa laut tei den mu kaan osal lis -
tu ji en ko ke muk set vas taa vat Spe ren sin ku vaa mia tunnelmia.
Vaih toeh toise na lau lunopis ke lu mah dol li suu te na voi mai ni ta myös pää kau -
pun kiseu dul la vai kut ta van Lau ri Lei no sen lä hes ty mis ta van. Hänen työs ken te ly -
foo ru min sa on teat te rin am mat ti lais ten, har ras ta ja ryh mi en ja yk si tyisope tuk sen
66