Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9 Fysiologiseen perustaan liittyvien tekijöiden tarkastelua
9.5 Harjoitteiden ja niiden funktioiden pohdinta
Aluk si oli tär kein tä aut taa osal lis tu jia vä hen tä mään lau la mis ta hait taa via ke hon
jän ni tyk siä ja roh kais ta hei tä käyt tä mään ään tä mo ni puo li ses ti. Hen gi tys ta pah tu -
man sy vene mi seen, sii tä tie toi sek si tu le mi seen ja jän ni tyk ses tä joh tu vi en kiel teis -
ten ke ho reak ti oi den vä hen tä mi seen py rit tiin pää asias sa ren tou tushar joi tuk sil la.
Esi mer kik si lat tial la läm pö alus tal la se läl lä maa ten nos tel tiin hi taas ti vuo ron pe rään
kä siä ja jal ko ja si sään- ja uloshen gi tyk sen tah dis sa ja ha vain noi tiin myös hen gi -
tyk sen py säh dys vai het ta. Pääs tel tiin pit kiä, ma ta lia huo kaa via ää niä se läl lä maa -
ten kä det vat san peit teel lä, mis tä voi ha vain noi da vat san peit teen liik keen. Myös
hau kot te le mal la py rit tiin tun te maan sy vää hen gi tys ta paa ja sa mal la ren tout ta maan
kur kun pään aluet ta. (Ks. lii te 17, koh ta 3.)
Havain to je ni mu kaan sil loin, kun har joi tel tiin nuo til leen lau la mis ta, tie toi -
sen huo mi on kiin nit tä mi nen hen gi tyk seen lau la mi sen ai ka na vai keut ti lau la mis ta.
Näin mah dol li ses ti sik si, et tä sa man ai kai ses ti mo to ri sen vas teen tuot ta mi sen kans -
sa oli pro ses soi ta va mal li ää nen piir tei tä ja kuun nel ta va omaa ään tä, ei kä mi kään
toi min nois ta ol lut au to ma tisoi tu nut. Hen gi tyk seen huo mi on kiin nit tä mi nen vei to -
den nä köi ses ti li sää työ muis tin ka pasiteet tia (ks. kap pa le 10.1). 116 Nii den lau la ji en
kans sa, joil la sä vel tasojen sää te ly au to ma tisoi tui par hai ten ja jot ka jo hyö tyi vät
lau lunope tuk ses sa ta val li ses ti käy tet tä vis tä ää ni har joi tuk sis ta, kiin ni tet tiin yk si -
tyis tun neil la huo miota myös hen gi tys ta paan lau lu har joi tuk sis sa. Näin ta pah tui lä -
hin nä Annin, Vee ran (hy vä läh tö ta so) ja Eetun (koh ta lai nen lähtötaso) kanssa.
Kos ka lau la mi seen as sosioi tui ke hon ja mie len ta sol la jän nit tä mis tä ja kiel -
tei siä ko ke muk sia, teh tiin har joit tei ta, jois sa nuo til leen lau la mi nen ei ol lut tar -
peen. 117 Esi mer kik si al ku ää nen, ma ta lal la sä vel tasol la pääs tet tä vän aa-ää nen tuot -
ta mi nen, sa mal la kun hyt ky tel lään var ta loa pol vet jous ta en se kä har ti oi ta ja nis kaa
ren tout ta en pal ve li to den nä köi ses ti mm. kur kun pään las ke mis ta. Tämä on yh -
teydes sä ar ti ku laa tio elin ten va paa seen toi min taan ja re sonans sin voi mis tu mi seen
(ks. Sund berg 1986, 108, 141). Kie len kier tä mi nen ikeniä myö ten ham pais ton ym -
pä ri ja kie len voi ma kas ve ny tys ulos päin, sa mal la kun tuot taa ään tä eri kor keuk sil -
ta, edis ti vät mah dol li ses ti kil pi rus ton liik ku mis ta se kä kur kun pään alenemis ta.
Seu rauk se na lie nee jäl leen ol lut ar ti ku laa tio elin ten va paam pi toi min ta ja eh kä
myös ää ni huu li en ve ny mi nen, kun kil pi rus ton liik keet aut toi vat ct-li has ta ak ti voi -
tu maan (edel lyt tä en, et tä ren gas rus to ei lii ku; Son ni nen ym. 1999, 319). Täl löin
lii ke voi nee pal vel la kor keam pi en sä vel tasojen tuot ta mis ta. Edel lä mai ni tut liik -
keet ja mm. leu an voi mak kaam pi avaa mi nen maa-ään tei tä eri kor keuk sil la lau la en
ovat omi aan myös voi mis ta maan ään tä ja muut ta maan sen sävyä kirkkaammaksi.
116 On luon nol li ses ti mah dol lis ta op pia lau la maan nuo til leen muil la kin kuin täs sä pro jek tis sa käy te tyil lä lä hes -
ty mis ta voil la. Vaik ka esi mer kik si gre go ri aani sen kirk ko lau lun ope tuk ses sa ei ta voi te ole nuo til leen lau la -
mi nen, vaan ää nen ai he ut ta miin ke hon vä räh te lyi hin kes kit ty mi nen, har joit te lun ikään kuin si vu tuot tee na
ää nen tuoton sää te ly ky ky luul ta vas ti pa ra nee ja nuo til leen lau la mi sen tai to ke hit tyy. (Ks. lu ku 3.3.2.)
117 Pidän näi tä har joi tuk sia lau lu ää nel le hyö dyl li si nä, osasi pa lau laa nuo til leen tai ei.
180