Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

8 Muutokset laulutaidossa
8.2.2 Havaintoja kontekstisidonnaisista hankaluuksista
Lau la mi seen vai kut ti ko ko pro jek tin ajan jos sain mää rin kon teks tisidon nai suus,
jol la tar koi tan seu raa via ti lan ne koh tai sia seik ko ja. 106
166
1. Anne taan ko mal li pia nol la vai lau lu ää nel lä? Var sin kin pro jek tin al ku puo -
lel la mal li ää ni pia nos ta, siis yk sit täi nen ää ni, koet tiin vai keak si miel tää suh -
tees sa lau lu ää neen. Nai sia yleen sä aut toi, jos it se lau loin mu ka na. Mies ten
koh dal la se taas saat toi ai he ut taa li sää se kaan nus ta. Mie hiä aut toi jos kus, jos
soit ti ta voi te ään tä tai -me lo di aa kah des sa ok taa vialas sa, ts. nuot tiin mer kit -
tyä ään tä ja ok taa via alem paa ään tä. Saat toi myös aut taa, jos lau loin niil tä
osin kuin mah dol lis ta sa mal ta ok taa vialal ta kuin mies opis ke li ja, alas pän
noin e:hen as ti. Kos ka myös vib ra to voi han ka loit taa sä vel kor keu den hah -
mot ta mis ta (Yar brough, ym. 1992), yri tin lau laa mal li äänet mah dol li sim -
man suo ral la ää nel lä (ks. lu ku 10.1).
2. Mis sä koh das sa lau lua jo kin han ka lak si koet tu sä vel kor keus on? Jon kin sä -
vel kor keu den tai in ter val lin lau la mi nen voi ol la vai ke aa jos sain sä vel ku lus -
sa, mut ta hel pom paa jos sain toi ses sa. Myös jos oli lau let tu ää nialan ylä ra -
joil la jon kin ai kaa, saat toi ol la vai ke aa lau laa ma ta lam pia ää niä ja päin vas -
toin. Täs sä lie nee taus tal la re kis te rin vaih dok seen liit ty viä seik ko ja, joi ta kä -
sit te len lu vuis sa 9.4, 9.4.1 ja 9.4.2.
3. Onko lau let ta va yk sit täi nen sä vel, in ter val li tai pi dem pi sä vel ku vio? Jos kus
lau la jan oli hel pom pi hah mot taa yk sit täi nen sä vel, jos kus taas ko ko nai nen
fraa si. Kun jo kin yk sit täi nen ää ni lau lun kes kel lä ei osu nut koh dal leen, sen
tar ken nusyri tyk set saat toi vat teh dä asi an vain han ka lam mak si. Jos kus taas
sii tä oli apua. Ilmiö saat taa liit tyä ky sei sen sä vel ku lun skee maat ti seen va -
kiin tu mi seen ja hah mot tu mi seen jo ko ”yl hääl tä alas” tai ”al haal ta
ylös”-pro ses sin kaut ta (ks. lu ku 5.2). Täl lai sis sa ti lan teis sa aut toi toi si naan
ky sei sen koh dan har joit te lu jol lain muul la ta val la, jos kus oli an net ta va asi an
ol la (ks. lu ku 12.4).
4. Onko ää ni ”au ki”? Ääni toi mii pa rem min, jos se on au ki, ts. ää nen tuot to li -
hak sis sa on hy vä ve ren kier to, ku dok set ovat läm men neet ja ää ni huu li en li -
maneri tys li sään ty nyt (Lauk ka nen ja Lei no, 1999, 197). Pro jek tin al ku puo -
lel la lau la mi seen liit tyi pal jon ne ga tii vi sia muis to ja, jot ka to den nä köi ses ti
ak ti voi tui vat myös läm mit te ly har joi tus ten yh teydes sä. Lisäk si har joi tuk set
koet tiin pro jek tin alus sa jok seen kin ou toi na, jo ten nii den hyö tyä ei tuol loin
vält tä mät tä saa nut esiin. Pro jek tin ede tes sä har joi tuk set kä vi vät tu tuik si ja
opis ke li joil le al koi syn tyä ko ke mus ta sii tä, et tä on miel lyt tä väm pää lau laa,
kun ää ni on au ki.
106 Eetuun, Anniin ja Vee raan nä mä kon teks tisidon nai set sei kat ei vät pro jek tin lop pu puo lel la enää sa not ta vas -
ti vai kut ta neet. Mikä li he ha lu a vat tu le vai suu des sa pe reh tyä vaa ti vam piin lau la mis teh tä viin, niil lä voi ol la
jäl leen mer ki tys tä.