Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7 Tutkimusmetodinen lähestymistapa
jon kin tai to tes tin me lo di an en nen ope tus pe riodin al kua ja ope tus pe riodin lop pu -
vai hees sa tai jo lo put tua. Näyt teet esi tet tiin sa tun nai ses sa jär jes tyk ses sä. Liit tees sä
14 on oh jeis tus cd:n ar vi oin tiin ja liit tees sä 15 cd-näyt tei den esi tys jär jes tys ja nau -
hoi tusajan koh ta. Tar kas te len tu lok sia lu vus sa 8.3.
Joulukuu 2003: Tapaaminen Lauletaan–projektiin
osallistuneiden kanssa.
Tapaa mi nen so vit tiin, kos ka use at osal lis tu jat oli vat il mais seet kiin nos tuk sen sa
saa da kuul la, mi ten olin eden nyt tut ki muk ses sa. Tapaa mi nen jär jes tyi Vil len ko to -
na. Pai kal la oli vii si osal lis tu jaa, muut oli vat il moit ta neet es tees tä. Ker roin alus ta -
vis ta tut ki mus tu lok sis ta ja kes kus te lim me niis tä. Ilta oli mie les tä ni ja mi tä to den -
nä köi sim min mui den kin mie les tä on nis tu nut ja sen päät teek si lau loim me yh des sä
”Jou lu puu on ra ken net tu”. Lupa sin lä het tää säh kö pos til la kai kil le osal lis tu jil le te -
ke mä ni hen ki lö koh tai sen yh teen ve don lau la mis ke hi tyk ses tä pro jek tin ai ka na.
Pyy sin kom men toi maan yh teen ve toa, mi kä li se tun tui si ai heel li sel ta. Kos ka kom -
ment te ja ei tul lut, ole tan, et tä yh teen ve dois sa ei ol lut täh del li siä huo mau tuk sen ai -
hei ta.
7.2.3 Aineiston analyysi
Kos ka tut ki mus ra por tis sa on sel ke ää kir joit taa ai neis ton ana lyy sis tä omas sa lu vus -
saan, saat taa tul la vai ku tel ma, et tä ana lysoin ti vai he oli tiet ty yh te näi nen ajan jak so.
Tosiasias sa si tä ta pah tui ko ko pro ses sin ajan. Lähes ty mis ta paa ni luon neh ti siis ai -
neis to läh töi syys, avoi muus ja emer gent ti syys (ks. Char maz 2003, 251). Loin ana -
lyyt ti siä tul kin to ja ai neis tos ta ko ko tut ki mus proses sin ajan, mi kä suun ta si ai neis -
ton ke ruu ta ja tar ken si teo reet tis ta tar kas te lua. Aineis ton voi sa noa vauh dit ta neen
ajat te lu a ni ja pa rem min kin kuin hy po teesi en to dis ta mis ta ta voit te lin hy po teesi en
kek si mis tä. Tämä on eri tyi sen pe rus tel tua ti lan tees sa, jos sa puut tuu pe rus tie to ja
tut ki mus koh teen ole muk ses ta (ks. Esko la & Suo ran ta 2001, 19–20).
Tut ki mus ai neis ton ana lyy si al koi he ti, kun ai neis toa al koi ker tyä, toi sin sa -
noen jo tut ki muk seen osal lis tu ji en en si ta paa mi ses ta läh tien. Luin haas tat te lu ja ja
opis ke li joi den kir joit ta mia poh din to ja, pu rin tun tinauhoi tuk sia ja lit te roin nau hoil -
ta kuul ta via kes kus te lu ja. Ana lyy si puo les taan suun ta si mo nia käy tän nön toi mia ja
yri tys tä kä sit teel lis tää il mi öi tä. Lit te roin ryh mä tun nit yleen sä mel ko pian ko koon -
tu mi sen jäl keen. Se oli osa opet ta ja na te ke mää ni ref lek tiota. Myös omat muis tiin -
pano ni he ti ko koon tu mis ten jäl keen pal ve li vat tä tä tar koi tus ta. Yksi tyis tun tien lit -
te roin ti sen si jaan al koi vas ta ke säl lä 2000. Ne pal ve li vat seu raa van syk syn ope tus -
pe riodia. Opis ke li joi den kir joi tel mat, ky se lyt ja muun ai neis ton kä vin lä pi ai na he -
ti ne saa tu a ni. Säh kö pos til la olen tar kis ta nut jäl keen päin joi ta kin seik ko ja, jot ka
oli vat jää neet epä sel väk si, ja olen saa nut joi ta kin teks ti vies te jä spon taanei na kom -
ment tei na osallistujilta.
Saman ai kai ses ti opet ta mi sen ja ai neis ton ana lyy sin kans sa jat koin pe reh ty -
mis tä kir jal li suu teen. Siel tä aloin saa da teo reet ti sia ide oi ta ja kä sit tei tä, joi hin si toa
tut ki musaineos tos ta löy tä miä ni seik ko ja. Kir jal li suu den kans sa vuo ro pu he lu, ai -
144