Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9 Fysiologiseen perustaan liittyvien tekijöiden tarkastelua
ke vyee seen me kanis miin. Myös Brow nin (1996, 58–61, 70) mu kaan tie toi suu den
li sään ty mi nen kor keis ta ja ma ta lis ta ää nis tä si reenileik ki en, nau ra mis- ja it ke -
misää nien avul la edis tää nuotilleen laulamista.
”Oop pe ra resita tii vi” on näh däk se ni esi merk ki har joi tuk ses ta, jo ka voi aut -
taa pait si hen gi tyk sen sy venemis tä ja il man pai neen sää te lyä, myös ää nen voi mak -
kuu den ke hit ty mis tä. 120 Har joi tuk ses sa pu hut tiin re si toi den eri kor keuk sil ta ja vo -
kaa le ja pi den tä mäl lä toi sin kuin nor maa li pu hees sa. Ilmai su tyy li oli mah ti pon tis ta
ja lii oit te le vaa ja re si toi ja sei soi suo ra ryh tise nä. Instruk tios sa oh jat tiin opis ke li jaa
miel tä mään it sen sä mo der nin oop pe ran esit tä jä nä aja tel len, et tä mo der nis sa oop -
pe ras sa sä vel ku lut ei vät nou da ta pe rin teis tä to na li teet tiä. Resi toi jaa hou ku tel tiin
käyt tä mään myös mah dol li sim man kor kei ta sä vel taso ja. Kun käyt ti pu he ään tä eri
kor keuk sil ta ja ve nyt ti lii oi tel len ää niä, voi olet taa, et tä esi mer kik si ct-li has ak ti -
voi tuu ja glot tis re sis tans sis sa ta pah tuu ää nen voi mak kuu den ja laa dun kan nal ta
myönteisiä muutoksia.
Kos ka meil lä ei ole sel lais ta tie tois ta käs ky val taa ar ti ku laa tio eli miim me, et -
tä voi sim me hal li tus ti muo ka ta ää ni väylän muo toa (Sund berg 1986, 105), tar vi -
taan mo ni puo li sia har joit tei ta, joi den kaut ta saa daan niin kuu lo ha vain to ja kuin
tun te muk siin pe rus tu via ha vain to ja ää nieli mis tön toi min nas ta. Mie li ku vat toi mi -
vat tär kei nä apu vä linei nä yh des sä konk reet tis ten lii ke ta pah tu mi en kans sa. Edel lä
ku vat tu jen kal tai sis sa imp ro vi sa to ri sis sa har joi tuk sis sa mie li ku vi en käyt tä mi nen
yh dis tyy to den nä köi ses ti aiem min vä häi ses sä käy tös sä ol lei den li has ryh mi en ak ti -
voi tu mi seen ja si ten konk reet ti sen har jaan nuk sen saa mi seen. 121 Samal la ne ke hit -
tä vät osal taan myös roh keut ta as tua nä ky väs ti ja kuu lu vas ti omal la ää nel lään esiin.
Yhteen ve to na voi to de ta seu raa vas ti: Moni puo lis ten har joit tei den kaut ta se -
kä ryh mä- et tä yk si tyis tun neil la ja lau la mi seen liit ty nei den kiel tei sen tun tei den vä -
hen ty es sä lau lu ää ni ke hit tyi: ää niala al koi laa jen tua ja sä vel tasojen tark kuus pa -
ran tua. Monen lai set ren tou tus- ja ak ti vaa tiohar joi tuk set se kä var ta lon ja ar ti ku laa -
ti on liik kei den yh dis tä mi nen sa mal la tuo tet ta vaan ää neen vai kut ti vat luul ta vim -
min ää nen fy sio lo gi siin tuot ta mis me kanis mei hin. Har joit teet saat toi vat edis tää ää -
ni huu li en tii viim pää kon tak tia toi siin sa näh den, hen gi tyk sen pa rem paa hal lin taa ja
kur kun pään las keu tu mis ta. Täl lai set ta pah tu mat aut toi vat ää nen soin nik kuu den ja
voi mak kuu den li sään ty mis tä. Ihmet te le vän sä vyi sil lä aa-ään teil lä teh dyt liu ku mi -
set ja eri lai set ujel lushar joi tuk set hel pot ti vat to den nä köi ses ti kor keam pi en ää ni en
tuot ta mis ta ct-li hak sen ak ti voi tu mi sen ja ää ni huu li en ve ny mi sen myö tä. Kun on -
120 Oop pe ra resita tii vi har joi tus ta teh tiin syk syl lä 1999 seu raa vas ti. Kah dek san nel la ja yh dek sän nel lä ryh mä -
tun nil la ”kuu lus te lin” ko ti läk syn käyt tä en it se re si toivaa pu he lau lu tyy liä. Opis ke li joi den teh tä vä oli vas ta ta
sa mal la tyy lil lä. Koti läk sy nä oli esi mer kik si teh tä vä ”Lau la jon kun sel lai sen kuul len, jo ka ei ole vie lä kos -
kaan kuul lut Sinun lau la van”. Opis ke li ja ker toi re si toi den, mi ten oli ko ti teh tä vän suo rit ta nut. (Ks. lii te 17.)
121 Asia liit tyy näh däk se ni myös sii hen, et tä Sund ber gin (1986, 71, 72) mu kaan ref lek sii vi nen sää te lysys tee mi
kont rol loi si tä, min kä ver ran ak ti vaa tiota hen gi tys- ja kur kun pään li hak sis tos sa tar vi taan, jot ta tuo tet ta va
ää ni vas taa toi vot tua. Tämä vaa tii jon kin lais ta mie li ku vaa tuo tet ta vas ta ää nes tä, mi kä pe rus tuu aiem piin
tuot ta mis ko ke muk siin. Jos ai kai sem pia ko ke muk sia on vä hän, ei voi ol la tark ko ja mie li ku via ja ai vois ta
läh te vä käs ky ja sen seu rauk se na ää ni huul ten toi siin sa lä hen ty mi nen ään nön val mis te lu vai hees sa jää vät
epä mää räi sik si (ks. myös lu ku 5.7.2, jos sa tar kas te len ly hy es ti au di tii vi sia mie li ku via).
182