Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
Slo bo da ym. (1994a, 351–352) erit te le vät ar kiajat te lun (folk psycho lo gy)
us ko muk sia mu si kaa li suu des ta. Vaik ka he ei vät pu hu es teet ti ses tä tai ab so luut ti -
ses ta nä ke myk ses tä, hei dän ha vain ton sa voi sa noa liit ty vän nii hin. Arkia jat te lun
us ko muk sil la kir joit ta jat tar koit ta vat ab so luut ti sen mu si kaa li suus nä ke myk sen
suun tai sia kä si tyk siä, joi ta ylei ses ti pi de tään to si na. He to tea vat jok seen kin viil tä -
väs ti, kuin ka mu sii kin pro fes so rit ru tiininomai ses ti jaot te le vat opis ke li jat mu si kaa -
li siin tai epä musikaa li siin, ”you eit her ha ve it or you don’t”, esi mer kik si opis ke li -
joi den esiin ty mi sen pe rus teel la – ot ta mat ta eh kä lain kaan huo mi oon vaik ka pa jän -
ni tyk sen vai ku tus ta soit ta mi seen. Pro fes so rei den ja mui den hie rar kias sa ar vos tet -
tu jen hen ki löi den aja tel laan pys ty vän ereh ty mät tö män tar kas ti ar vi oi maan esi tyk -
siä. Jopa tois ten sel lais ten muu sik ko jen, jot ka edus ta vat eri soi tin ta tai ovat pe reh -
ty neet jo hon kin toi seen mu sii kin his to rial li seen tyy liin, voi ol la mah do ton ta haas -
taa ”var sinais ten asian tun ti joi den” nä ke myk siä. Pahim mil laan ar vi oi den sub jek tii -
vi suus ver hou tuu yli pap pi mai seen ereh ty mät tö myy den mystiikkaan.
Kos ka es teet ti nen mu siik ki- ja mu siik ki kas va tus nä ke mys ja sii hen ni vou tu -
nut ab so luut ti nen kä si tys mu si kaa li suu des ta on ol lut pit kään val lit se vas sa ase mas -
sa mu siik ki kas va tuk ses sa Suo mes sa ja muu al la län si mais sa, nä ke mys on vah vas ti
ins ti tu tio na li soi tu nut. Käy tän jat kos sa kä si tet tä es teet ti nen mu siik ki kas va tus
viit taa maan ko ko tä hän ins ti tu tio naa lis tu nee seen ko ko naisuu teen. Poh jus tan seu -
raa vak si lau la mis kult tuu rin tar kas te lua erit te le mäl lä ins ti tuu tio-kä si tet tä.
3.2 Instituutiot merkitysten kantajina
Musii kil la on mo der nis sa yh teis kun nas sa usei ta ins ti tuu ti oi ta, jot ka mo nel la ta val -
la mää rit tä vät lau la mis kult tuu ria. Nii tä ovat esi mer kik si mu siik ki kas va tus-, kon -
sert ti- ja mark kinoin ti-ins ti tuu ti ot se kä ins ti tu tio na li soi tu neet ar vi oin ti käy tän teet,
ku ten mu si kaa li suus tes tauk set, mu siik ki kil pai lut tai kon sert tiar vos te lut. Insti tuu -
ti on le gi ti moi mi en ar vos tus ten ja kri tee rei den pe rus teel la mää räy tyy pit käl ti, ”mil -
lais ta on hy vä lau la mi nen” tai ”mi tä on mu si kaa li ses ti lah ja kas”. (ks. Bru ner 1996,
29–34.)
Insti tuu ti ot muo dos tu vat omik si kult tuu reik seen ja pai kal lis tu vat ra ken nuk -
siin, am mat tei hin, tit te lei hin ja sta tuk siin. Ne luo vat myyt te jä, kom munikoin ti- ja
toi min ta ta po ja ja pyr ki vät erot tau tu maan muis ta ins ti tuu ti ois ta kie len käy tön, pu -
keu tu mi sen ja hie rark kis ten suh tei den vä li tyk sel lä. (Bru ner 1996, 29.) Kos ka mer -
ki tys on ai na si dok sis sa sii hen nä kö kul maan, jos sa mer ki tys an ne taan, jo kin asia
voi yh des tä nä kö kul mas ta ol la oi kea ja hy vä ja toi ses ta nä kö kul mas ta taas vää rä ja
huo no. 22 Näke myk se ni mu kaan ins ti tuu ti ot käyt tä vät mel kois ta val taa mää ri tel les -
22 Sain taan noin oma koh tais ta ko ke mus ta sii tä, kuin ka mu sii kil li nen kom pe tens si ni on si dok sis sa yh teen nä -
kö kul maan, län si mai seen klas si seen mu siik kiin. Yri tin erään in tia lai sen muu si kon joh dol la lau laa si kä läi -
sen klas si sen kar naat ti sen lau lun as teik ko ja. Se oli vai ke aa, kos ka as teikot in ter val lei neen ovat toi sen lai sia
kuin mei kä läi ses sä pe rin tees sä. Kar naat ti nen as teik ko pe rus tuu 22 mah dol li sel le in ter val lil le ok taa via koh -
den län si mai sen 12 sä ve len jär jes tel män ase mes ta. Inter val lit ei vät ole myös kään ta sa ko koi sia. (Burns
44