Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6.2 Sävelkorkeuden säätely
im puls si en yh dis tel mä tuot taa ää nen, jo ka vä lit tyy kor viin au di tii vise na pa laut tee -
na. Audi tii vi sen pa laut teen avul la voi daan tar ken taa tuo tet tua ään tä ai ot tuun ää -
neen näh den. Myös tun to- ja lii ke ais tiin pe rus tu va pa laute kyt ken tä kur kun pään li -
hak sis tos ta, ns. li has muis ti, aut taa pu hu tun tai lau le tun ää nen hie nosää töä. (Sata -
loff 1991, 15.) Tar kas te len li has muis tia myö hem min täs sä lu vus sa.
Äänen tuoton li has toi min to jen sää te ly ta pah tu mas sa voi daan erot taa kol me
vai het ta: pre fonato ri nen eli kur kun pään li hak sis ton tah donalai nen vi rit tä mi nen,
kur kun pään ref lek sii vi nen ään nön ai kai nen kont rol li se kä akus ti nen mo ni to roin ti
(acous tic au to monito ring sys tem) (Lauk ka sen ja Lei non 1999, 39 mu kaan post -
fonato ri nen au di tii vi nen kont rol li 77 ). Pre fonato ri ses sa sää te lys sä ää ni huul ten jäyk -
kyys, pi tuus, mas sa ja asen to ase te taan ai ot tua ään tä vas taa val la ta val la (Wyke
1974, Lauk ka nen 1995, 33 mu kaan). Kur kun pään li hak sis ton li säk si ak ti voi daan
myös hen gi tys li hak sis to. Kur kun pään ref lek sii vi nen ään nön ai kai nen sää te ly on
tah donalai sen kont rol lin ulot tu mat to mis sa ja pe rus tuu me kanoresep to rei den toi -
min taan. Nii tä si jait see kur kun pään li hak sis sa, li ma kal vol la ja rus to jen vä li sis sä
si de ku dok sis sa. (Lauk ka nen 1995, 33.) Kun ään tö al kaa, au to maat ti nen ref lek sii -
vi nen sää te ly kyt key tyy pääl le. Veny tys tä ais ti vat re sep to rit kur kun pään li hak sis -
tos sa, sub glot taa li set pai ne resep to rit ja kur kun pään rus to jen me kanoresep to rit lä -
het tä vät ko ko ajan tie toa ai voi hin. Nii den pe rus teel la ai vot lä het tä vät so pi vat käs -
kyt, kos ka ja min kä ver ran ky sei siä li hak sia pi tää ak ti voi da. (Wyke 1974, Lauk ka -
nen 1995, 33–34 mu kaan.)
Se, kuin ka pal jon pre fonato ris ta ak ti vaa tiota tar vi taan, jot ta tuo tet ta va ää ni
vas taa toi vot tua, pe rus tuu aiem paan ko ke muk seen. Tätä sää te lyä voi har jaan nut -
taa, ei kä se sa not ta vas ti heik ke ne iän myö tä. Sen si jaan ref lek sii vi sen sää te lyn
tark kuut ta voi ke hit tää lä hin nä vain kas vuiäs sä, ja sää te lyn hei ken ty mi nen ai he ut -
taa hor ju vaa ää nen muo dos tus ta tai epä puh taas ti lau la mis ta (ins ta bil ton bild ning).
(Sund berg 1986, 71–72.)
Post fonato ri nen au di tii vi nen (”själ vav lys ning”, Sund berg 1986, 72) sää te ly
tar koit taa ha vait tu jen poik keami en kor jaa mis ta oman ää nen kuu le mi ses ta saa dun
pa laut teen avul la. Post fonato ri sen pa laut teen hyö dyn tä mi nen lau la es sa edel lyt tää
tai toa kuun nel la omaa ään tä tar kas ti. Useil le on tut tu ko ke mus, et tä oma ää ni nau -
hoi tet tu na kuu los taa ou dol ta, vaik ka mui den ää net kuu los ta vat sa mal ta kuin luon -
nos sa kin. Ilmi öön on syy nä en sin nä kin se, et tä ää nen osasäve let käyt täy ty vät eri
taa juuk sil la eri ta voin: Pit kät ää ni aal lot, jot ka muo dos ta vat ma ta lia osasäve liä, tai -
pu vat yh tä hy vin kaik kiin suun tiin, mut ta mi tä kor keam mis ta osasäve lis tä eli ly -
hem mis tä aal lon pi tuuk sis ta on ky se, si tä enem män ne suun tau tu vat ää ni läh tees tä
suo raan eteen päin. Sik si pu hu ja tai lau la ja kuu lee suh teel li ses ti enem män ää nen sä
ma ta lia osa taa juuk sia ja saa vai ku tel man ma ta lam mas ta ää nes tä kuin kuu li ja hä -
nen edes sään. Toi sek si, lau la ja tai pu hu ja kuu lee oman ää nen sä se kä ul ko a päin et tä
77 Wyke 1974 (Lauk ka nen 1995, 33 mu kaan) käyt tää ni mi tys tä akus ti nen it se monito roin ti (acous tic au to -
monito ring sys tem) ja Sund berg (1986, 72) ni mi tys tä ”själ vav lys ning” täs tä kol man nes ta pa laute me kanis -
mis ta. Jat kos sa käy tän ni mi tys tä post fonato ri nen au di tii vi nen sää te ly (Lauk ka nen & Lei no 1999, 39) tar -
koit ta maan tä tä kont rol lia.
117